Jätehuoltomääräykset

Kymen jätelautakunnan

jätehuoltomääräykset

Jätehuoltomääräykset ovat jätelakiin perustuvia paikallisia säännöksiä jätehuollosta. Määräykset sitovat kaikkia kunnan asukkaita ja vapaa-ajanasukkaita. Kymen jätelautakunnan nykyiset jätehuoltomääräykset ovat tulleet voimaan 1.1.2020.

Jätehuoltomääräykset

Soveltamisala
1 §

Sen lisäksi, mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty, noudatetaan jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä ja jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisemisessä näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Jätehuoltomääräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia määräyksiä.
Jätehuoltomääräyksillä ohjataan pääsääntöisesti kunnan vastuulle säädetyn jätehuollon järjestämistä. Näitä jätehuoltomääräyksiä tulee kuitenkin noudattaa soveltuvin osin kaikessa jätehuollossa silloin, kun se on tarpeen jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisemiseksi sekä jätelainsäädännön vaatimusten noudattamiseksi.
Jätehuoltomääräyksiä sovelletaan tuottajavastuun alaisiin jätteisiin siltä osin, kun kunta järjestää niiden täydentävää keräystä ja kuljetusta. Jätehuoltomääräyksiä sovelletaan myös kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluviin jätteisiin, jotka kuljetetaan ja/tai käsitellään elinkeinotoiminnan harjoittajan pyynnöstä kunnan jätehuolto- järjestelmässä.
Elinkeinotoiminnassa syntyvää, kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä nämä jätehuoltomääräykset koskevat siltä osin, kuin on tarpeen jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisemiseksi sekä jätelainsäädännön vaatimusten noudattamiseksi.
Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta siltä osin kuin niistä on muualla säädetty tai määrätty erikseen sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pis- tävän jätteen sekä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämiseen.
Nämä jätehuoltomääräykset ovat voimassa Haminan, Iitin, Kotkan, Kouvolan, Lapinjärven, Mäntyharjun, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntien muodostamalla alueella.
Näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella toimii jätehuoltoviranomaisena Kymen jätelautakunta ja kunnallisena jätelaitoksena Kymenlaakson Jäte Oy. Jätehuollon valvon- nasta vastaa kunkin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä Lapinjärvellä Uudenmaan-, Kymenlaaksossa Kaakkois-Suomen- ja Mäntyharjulla Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Jätehuoltoviranomainen sekä valvontaviranomaiset voivat antaa näitä jätehuoltomääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä.

Määritelmät
2 §

Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan

Alueellisella keräyspisteellä ekopistettä, jäteasemaa, jätteenkäsittelykeskusta ja/tai tuottajayhteisön erikseen järjestämää keräyspistettä tai vastaavaa vastaanottopaikkaa.

Asuinkiinteistöllä vakinaisessa asuinkäytössä tai vapaa-ajan käytössä olevaa rakennettua kiinteistöä.

Asumisessa syntyvällä lietteellä asumisessa tai vastaavassa toiminnassa syntynyttä kiinteistön saostussäiliöihin, umpisäiliöihin, pienpuhdistamon lietesäiliöihin tai muihin käsittelyjärjestelmiin kertyvää laskeutuvaa tai kelluvaa ainesta, joka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeena.

Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta.

Asuntoaluekohtaisella jätteenkeräyksellä tietylle alueelle järjestettyä keskitettyä keräysjärjestelmää, jossa useat kiinteistöt käyttävät yhteistä jätteiden keräyspistettä. Jätteiden keräyspisteet järjestetään korttelikohtaisina tai usean korttelin yhtei- sinä. Asuntoaluekohtaisen jätteenkeräyksen käyttö todetaan alueen kaavassa tai muussa suunnitelmassa.

Biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä.

Biologisella jätteellä terveydenhuollon erityisjätettä.

Erilliskeräyksellä jätteen keräystä siten, että lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet pidetään erillään kierrätyksen, muun hyödyntämisen tai muun erityisen käsittelyn helpottamiseksi.

Erityisjätteellä jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityi- siä toimenpiteitä keräyksen tai kuljetuksen aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet.

Ekopisteellä kunnan, kunnallisen jätelaitoksen tai tuottajan järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, joissa kerättävänä on ainakin yksi kierrätettävä tai hyödynnettävä jätelaji. Ekopisteellä ei kerätä loppujätettä.

Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä.

Jäteasemalla jätehuollon järjestäjän ylläpitämää, valvottua ja pääasiassa kierrätet-
täville jätteille tarkoitettua vastaanottopaikkaa.

Jäteastioilla kannellisia säiliöitä, maahan upotettavia syväkeräyssäiliöitä tai muita keräysvälineitä, jotka soveltuvat kerättäville jätelajeille ja kuljetuskalustolle.

Jätekeskuksella jätteiden vastaanottopaikkaa, jossa on useita toimintoja ja jossa jätettä käsitellään kierrätystä ja hyödyntämistä varten. Kymen jätelautakunnan toimialueella on yksi kuntien ylläpitämä jätekeskus, joka sijaitsee Keltakankaalla Kouvolassa.

Jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä.

Jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön omistajaa tai vuokraoikeuden haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on.

Jätteiden putkikeräysjärjestelmällä asuntoaluekohtaista jätteenkeräyksen järjes- telmää, jossa määritellyt jätelajit kootaan keräyspisteverkoston ja maanalaisen put- kiston avulla jätteen koontiasemalla sijaitsevaan jätekonttiin, jossa jätelaji kuljete- taan asianmukaiseen jätelajikohtaiseen käsittelyyn.

Kartonkipakkauksilla materiaalina hyödynnettäväksi kelpaavaa Tuottajan lajitte- luohjeen mukaan syntypaikkalajiteltua kartonki-, pahvi- ja paperipakkausjätettä, ku- ten aaltopahvia, kartonkisia kotelopakkauksia sekä paperipusseja ja -kasseja.

Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten osoitettua vastaanottopaikkaa, josta jäte otetaan kuljetettavaksi.

Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätteet noudetaan kiinteistöllä sijaitsevasta keräyspaikasta.

Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai vuokraoikeuden haltijaa.

Kompostoinnilla biojätteen, puutarhajätteen ja/tai muun maatuvan jätteen, kuten esimerkiksi kuivakäymäläjätteen, lemmikkien ulosteiden tai pienpuhdistamolietteen, yhteen kokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla nopeutetaan sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa.

Kompostorilla säiliötä, jonka sisällä kompostoidaan puutarha-, elintarvike- ja muuta biologisesti hajoavaa jätettä.

Kuivakäymälällä vedetöntä käymälää, jonka tuotokset käsitellään kiinteistöllä esimerkiksi kompostoimalla. Kuivakäymälöitä ovat mm. kompostoiva käymälä, tuhkaava käymälä tai pakastava käymälä.

Kuljetusjärjestelmäpäätöksellä jätehuoltoviranomaisen tekemää päätöstä tiettyjen jätelajien ja alueiden kuulumisesta kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin.

Kunnan järjestämisvastuun piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa.

Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jolla kunta huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä.

Kunnan jätehuoltoviranomaisella Kymen jätelautakuntaa. Lautakunta voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.

Kunnan toissijaisella jätehuollon järjestämisvelvollisuudella kunnan velvollisuutta järjestää muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi elinkeinotoiminnan tai muun kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumattoman jätteen jätehuolto.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella kunnan määräämää tai useamman kunnan yhteistä toimielintä, joka hoitaa ympäristönsuojelulain määräämät viranomais- ja valvontatehtävät. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää toimivaltaansa viranhaltijalle.

Lasipakkauksilla Tuottajan lajitteluohjeen mukaan syntypaikkalajiteltuja tyhjiä ja pantittomia lasipakkauksia. Lisäksi erikseen kerätään muun muassa terveydenhuollon lasia, tasolasia (ikkunalasi) ja borosilikaattilasia (kattilan kannet ja ”pyrex”-juomalasit).

Loppujätteellä yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle hyötyjätteiden ja vaarallisten jätteiden lajittelun jälkeen ja joka kokonsa, määränsä tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi soveltuu tavanomaiseen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.

Lukollisella yhteiskeräyspisteellä kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämää alueellista jätteen keräyspaikkaa, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt toimittavat loppujätteensä. Yhteiskeräyspisteessä voidaan kerätä muitakin jätelajeja.

Metallilla kiinteistökohtaisessa keräyksessä kerättäviä jäteastiaan sopivia lajitteluohjeissa sallittuja metalliesineitä, jotka kelpaavat materiaalina hyödynnettäväksi.

Monilokerokeräyksellä kiinteistöittäistä jätteenkeräystä, jossa erikseen määritellyt jätelajit kerätään lokeroihin jaettuun jäteastiaan, joka tyhjennetään monilokeroiseen jäteautoon.

Muovipakkauksilla Tuottajan lajitteluohjeen mukaan syntypaikkalajiteltuja tyhjiä ja pantittomia muovisia pakkauksia.

Paperilla puhdasta ja kuivaa kierrätyskelpoista paperia.

Pahvilla puhdasta ja kuivaa kierrätyskelpoista ruskeaa pahvia, kuten aaltopahvilaatikoita ja ruskeaa kartonkia.

Pienmetallilla Tuottajan lajitteluohjeen mukaan syntypaikkalajiteltua pienmetallijätettä, kuten tölkkejä, purkkeja, muita metallipakkauksia ja pienmetallia. Isokokoinen metalli kerätään erikseen.

Puutarhajätteellä pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää jätettä kuten risuja, oksia, ruohoa, naatteja ja puiden lehtiä.

Rakennus- ja purkujätteellä rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisen tai purkamisen yhteydessä syntyvää jätettä.

Sako- ja umpikaivoliete on määritelty kohdassa Asumisessa syntyvä liete.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteella kotitaloudessa käytettävää sähkö- ja elektroniikkalaitetta.

Taajamalla tarkoitetaan näissä määräyksissä Tilastokeskuksen määritelmän mukaista rakennustihentymää, jossa on vähintään 200 asukasta ja jossa rakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä.

Terveydenhuollon vaarallisella ja erityisjätteellä muun muassa ihmisten tai eläinten terveydenhuollossa ja -hoidossa syntyvää viiltävää, pistävää ja haavauttavaa jätettä, kemikaaleja, biologista jätettä ja tartuntavaarallista jätettä. Terveydenhuollon erityisjätteisiin luetaan myös terveydenhuollon lasipakkaukset, sillä ne eivät sovellu kuljetettavaksi samassa kuormassa asumisessa syntyvien lasipakkausten kanssa.

Tuottajavastuunalaisella jätteelläjätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu, paristot ja akut, keräyspaperi sekä pakkaukset.

Vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava vaaraominaisuus.

Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.

Yhteisastialla eli kimpalla lähekkäisten kiinteistöjen yhteisessä käytössä ja sään- nöllisten tyhjennysten piirissä olevaa jäteastiaa, jonka käytöstä kimppaan kuuluvat sopivat keskenään. Tarkempi määrittely pykälässä 8§.

Jätehuollon tavoitteet
3 §

Jätehuollon tavoitteena on turvata käytöstä poistettujen tuotteiden ja aineiden talteen ottaminen ja käsittely, siten ettei niistä aiheudu haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tavoitteena on myös kiertotalouden edistäminen ottamalla talteen jätteisiin liittyvät arvokkaat resurssit jalostettavaksi kierrätysmateriaaleiksi ja polttoaineiksi yhteiskunnan tarpeisiin.

Kaikkien toimijoiden on järjestettävä jätehuolto asianmukaisesti sekä kuljetettava ja käsiteltävä jätteet hallitusti. Näillä jätehuoltomääräyksillä edistetään etusijajärjestyksen toteutumista lisäämällä erilliskeräysvelvoitteita ja parantamalla valvonnan edellytyksiä.

Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos.

Kunnan järjestämä jätehuolto

Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään
4 §

Kunnan jätehuollon järjestämisvastuun piiriin kuuluvan jätteen haltijan on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Liittymisvelvollisuus on kiinteistökohtainen.
Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu tekemällä jätehuoltoilmoitus ja luovuttamalla jäte kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kuljetetaan kiinteistön keräyspaikasta kunnan jätelaitoksen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Jätteen haltijan on laitettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten järjestämäänsä keräyspaikkaan. Ne tuottajavastuunalaiset jätteet, joiden osalta kiinteistön haltija ei ole velvollinen järjestämään keräyspaikkaa, on toimitettava tuottajan järjestämään jätehuoltoon.
Kymen jätelautakunta voi päättää, ettei kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta järjestetä joillakin tietyillä alueilla kuljetusolosuhteista johtuen. Näillä alueilla sijaitsevan kiinteistön on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään 6 ja 8 §:issä mainituilla järjestelyillä ja toimitettava jätteensä kunnan osoittamaan paikkaan.
Kiinteistöllä lajitellut ja erikseen kerätyt kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat hyötyjätteet kuljetetaan kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä kuljetusjärjestelmäpäätöksen mukaisesti. Lajitellut ja erikseen kerätyt hyötyjätteet on toimitettava kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan 12 §:n mukaiseen vastaanottopaikkaan.
Lajitellut ja erikseen kerätyt tuottajavastuun alaiset pakkausjätteet voidaan kuljettaa kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä, jos tuottaja ei vastaa niiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta ja kunta tekee sen yhteistoiminnassa tuottajien kanssa.

Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen vastuun perusteella
5 §

Kiinteistö tai muu jätteen tuottaja voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Mikäli jätehuollon tarve on jatkuvaa, tulee jätteen haltijan osoittaa, että hän ei saa yksityisiltä jätehuoltopalvelujen tuottajilta palveluja kohtuullisin ehdoin. Edellä mainittu kiinteistö tai jätteen tuottaja tekee Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa määräaikaisen sopimuksen liittymisestä sekä siitä, mitä palveluita sopimus koskee.

Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen
6 §

Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on joko kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämä. Kymen jätelautakunta päättää, kumpaa järjestelmää kunnassa käytetään.
Liittyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu siten, että kiinteistön haltija tekee kiinteistön jätehuoltoilmoituksen Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Liittyminen kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu siten, että kiinteistön haltija tekee sopimuksen jätteiden kuljettamisesta näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljettajan kanssa.
Jätteenkuljetukseen liitytään pääsääntöisesti kiinteistöittäisesti omalla jäteastialla. Toisena vaihtoehtona on kiinteistöjen yhteisastian eli kimpan muodostaminen. Viimeisenä vaihtoehtona on liittyminen kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämän yhteiskeräyspisteen käyttäjäksi.

Kiinteistökohtaisen jäteastian käyttö
7 §

Sovittuaan liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan sekä hankkii siihen tarvittavat jäteastiat.
Jos kiinteistön haltija ei valvontaviranomaisen määräyksestä huolimatta järjestä astiaa ja keräyspaikkaa, voi alueen toimivaltainen jätehuollon järjestäjä järjestää kiinteistölle kiinteistökohtaisen jäteastian ja sen tyhjennykset tai liittää kiinteistön lukollisen yhteiskeräys- pisteen käyttäjäksi. Tällöin kiinteistön haltija vastaa järjestetyn jätehuollon kustannuksista.

Yhteisastian eli kimpan muodostaminen
8 §

Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian eli yhteisastian käytöstä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Yhteisiä jäteastioita voidaan käyttää kaikkien jätelajien keräämiseen.
Taajama-alueella yhteisiä jäteastioita voivat käyttää yksittäiset kiinteistöt, jotka sijaitsevat lähinaapureina.
Haja-asutusalueella yhteisiä jäteastioita voivat käyttää:
1. kiinteistöt, jotka sijaitsevat ajotietä enintään viiden kilometrin päässä yhteisestä keräysvälineestä tai
2. kiinteistöt, jotka sijaitsevat saman yksityistien tai -tiestön varrella tai
3. kiinteistöt, joihin kuljetaan veneellä ja yhteinen astia on sijoitettu venepaikan yhteyteen.
Muiden kuin edellä mainittujen kiinteistöjen yhteisten jäteastioiden käyttö edellyttää Kymen jätelautakunnan myöntämää poikkeamispäätöstä näistä jätehuoltomääräyksistä.
Yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteyhtiölle ja kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Kymen jätelautakunnalle. Ilmoituksen tulee sisältää astian käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot, yhteisastian sijainti ja koko sekä tiedot yhteisastiaa käyttävistä kiinteistöistä.
Yhteisastian käyttäjille tulee varata loppujäteastiatilavuutta vähintään seuraavasti: vakituiselle kotitaloudelle 60 litraa ja vapaa-ajan asunnolle 30 litraa neljän viikon ajanjaksolla.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kieltää yhteisastian käytön, mikäli käytöstä aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle tai jätehuollolle.

Asuntoaluekohtainen jätteenkuljetusjärjestelmä
9 §

Asuntoaluekohtainen jätteenkeräys on käytössä sellaisilla asuinalueilla, joiden kaavassa tai muussa suunnittelussa on todettu alueelle toteutettava keskitetty jätteenkeräysjärjestelmä ja osoitettu paikat asuntoaluekohtaisille jätteenkeräyspisteille. Edellytyksenä tälle keräysjärjestelmälle on myös se, että kunta tai kunnallinen jäteyhtiö toteuttaa asuntoaluekohtaiset jätteenkeräyspisteet alueelle. Alueilla, joilla on käytössä asuntoaluekohtainen jätteenkeräys, kuten jätteiden putkikeräysjärjestelmä, korttelikohtainen syväkeräysjärjestelmä tai muu vastaava järjestelmä, kiinteistöt liittyvät kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymällä asuntoaluekohtaisen jätteenkeräysjärjestelmän käyttäjiksi. Asuntoaluekohtaiseen jätteenkeräysjärjestelmään liittyneiden kiinteistöjen jäteastiana toimii putkikeräysjärjestelmän syöttöpaikka, yhteinen syväkeräysastia tai muu vastaava alueelle järjestetty yhteinen jätteenkeräyspaikka.

Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen
10 §

Jos kiinteistöllä syntyy sellaisia jätteitä, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, on jätteen haltijan huolehdittava mainitun jätteen kuljettamisesta 12 §:n mukaiseen kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan vastaanottopaikkaan. Käyttökelpoiset tavarat tulee toimittaa ensisijaisesti uudelleenkäyttöön.

Kiinteistön jätehuolto erityistapauksissa
11 §

Kiinteistö, joka ei kuljetusteknisestä tai muusta hyväksytystä syystä voi liittyä tavanomaisen yhdyskuntajätteen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, voidaan hakemuksesta hyväksyä lukollisen yhteiskeräyspisteen käyttäjäksi sellaisilla alueilla, joissa kunta tai Kymenlaakson Jäte Oy tämän palvelun järjestää. Mikäli yhteiskeräyspisteitä ei ole, tulee kunnan osoittaa paikka, mihin jätteet pitää toimittaa.

Kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvat yleiset jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat 
12 §

Vastaanottopaikkoja kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä käsiteltäville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat kuntien ja Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämät ekopisteet, jäteasemat, jätekeskus sekä muut kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvat vastaanottopaikat.
Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuina aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Tuottajavastuun alaiset jätteet toimitetaan tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin tai Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämiin välivarastoihin.
Vastaanotto- ja käsittelypaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanotto- tai käsittelypaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä.

Jätteiden lajittelu ja keräys kiinteistöllä

Erikseen lajiteltavat ja kerättävät jätelajit
13 §

Kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava erikseen hyötyjätteet. Jätteen haltijan on huolehdittava jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta.

Jätteet tulee lajitella erikseen:

  • biojätteisiin
  • muihin hyötyjätteisiin
  • vaarallisiin jätteisiin
  • erityisjätteisiin
  • loppujätteisiin

Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla loppujätteen keräämiseen tarkoitettu jäteastia, johon muut kuin lajitellut ja erikseen kerätyt jätteet laitetaan.

Hyötyjätteet tulee laittaa kyseiselle jätelajille tarkoitettuun kiinteistökohtaiseen jäteastiaan, jos kiinteistö kuuluu kyseisen jätelajin osalta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin. Kiinteistöjen on hankittava jäteastiat erilliskerättäville hyötyjätteille näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Mikäli kiinteistö ei kuulu kyseisen jätelajin osalta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin, hyötyjätteet toimitetaan ekopisteeseen tai jäteasemille. Tuottajavastuunalaiset hyötyjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan. Pakkausjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan tai jäteyhtiön keräyspaikkaan.

Kiinteistöllä erilliskerättyä hyötyjätettä ei saa luovuttaa jäteyhtiön tai tuottajan keräyksen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.

Poikkeuksena edelliseen, mikäli tuottaja tai jäteyhtiö ei järjestä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistöittäistä kuljetusta alueella, voi kiinteistön haltija itse tilata sille jätteenkuljetuksen ja luovuttaa jätteen jätteenkuljetusyritykselle kuljetettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan.

Alueilla, joissa on käytössä jätteiden putkikeräysjärjestelmä, kiinteistöillä syntyvä putkikeräysjärjestelmään soveltumaton hyötyjäte toimitetaan putkikeräyksen järjestäjän järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan tai tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Putkikeräyksen järjestäjän on tiedotettava alueella käytössä olevasta hyötyjätteiden vastaanottopaikasta alueen rakennusten sekä putkikeräyksen keräyspaikkojen ilmoitustauluilla.

Muu kuin erilliskerätty hyötyjäte on laitettava kiinteistön loppujäteastiaan. Loppujäteastiaan ei kuitenkaan saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaarallista jätettä tai muuta kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumatonta jätettä.

Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet
14 §

Taajamassa tulee asumisessa syntyvät hyötyjätteet lajitella omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavin edellytyksin:

Jäte 30.6.2021 asti kiinteistöllä kerättävä 1.7.2021 alkaen kiinteistöllä kerättävä
Loppujäte aina aina
Biojäte 3 asuntoa 3 asuntoa
Kartonkipakkaukset ja pahvi 10 asuntoa 5 asuntoa
Pienmetalli 10 asuntoa 5 asuntoa
Lasipakkaukset 10 asuntoa 5 asuntoa
Muovipakkaukset 10 asuntoa 5 asuntoa
Paperi jätelain mukaisesti jätelain mukaisesti

poikkeus:
Biojätteen, kartonginpakkausten/pahvin, pienmetallin, lasipakkausten ja muovipakkausten keräysvelvoitteet eivät koske haja-asutusalueen kiinteistöjä eivätkä niitä taajamia, jotka Kymen jätelautakunta on 45 §:n mukaisesti erikseen vapauttanut velvoitteesta.
Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske taajaman kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan kyseisellä kiinteistöllä.
Kiinteistöt, joita edellä mainitut lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat liittyä hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen yhteisastialla tai yksinään sopimalla siitä jäteyhtiön kanssa. Hyötyjätteet tulee kuljettaa jäteyhtiön tai tuottajan jätehuoltojärjestelmään.
Niillä pientaloalueilla, joilla jäteyhtiö järjestää monilokerokeräyksen, kiinteistö voi liittyä hyötyjätteiden (pienmetalli, lasipakkaukset, kartonkipakkaukset ja paperi) kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen sopimalla jäteyhtiön kanssa monilokeroastian käyttämisestä. Monilokeroastialla tarkoitetaan jäteastiaa, joka on jaettu kahteen tai useampaan tilavuusosaan.
Mikäli kiinteistö on liittynyt asuntoaluekohtaiseen jätteenkeräysjärjestelmään, hyötyjätteiden erilliskeräys on järjestettävä alueelle, jos jätteenkeräysjärjestelmää käyttävien kiinteistöjen yhteenlaskettu asuinhuoneistomäärä on vähintään 1 momentissa säädetyn lukumäärän suuruinen.

Muilla kunnallisen jätehuoltojärjestelmän piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet
15 §

Muut kuin asumisessa syntyvät kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä käsiteltävät hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella omiin jäteastioihinsa seuraavin edellytyksin:

Jäte Kiinteistöllä on kerättävä mikäli sitä syntyy
Loppujäte tai hyödyntämiskelvoton jäte aina
Biojäte * 20 kg/vko
Kartonkipakkaukset ja pahvi 20 kg/kk
Lasipakkaukset 40 kg/kk
Pienmetalli 40 kg/kk
Muovipakkaukset 20 kg/kk
Paperi ja toimistopaperi jätelain mukaisesti
Energiajäte ** mikäli se on tarpeen

*Kiinteistöillä, joilla on esimerkiksi ruokaravintola, valmistus- tai jakelukeittiö tai vastaava, tulee biojätteeseen lajitella kaikki ruokajätteet. Muilla biojätettä tuottavilla kiinteistöillä tulee biojätteen lajittelussa ottaa huomioon eläimistä saatavia sivutuotteita koskevat määräykset.

**Jätteenpolttolaitokseen kelpaava jäte voidaan kerätä energiajätelajina sellaisilla kiinteistöillä, joilla jäte on pääosin puhdasta energiajätettä, esimerkiksi likaisia papereita, kartonkeja ja muovia (ei PVC), puuta, styroksia, paperipyyhkeitä tai vaatteita. Jäljelle jäävä jäte, joka ei sovellu energiana tai materiaalina hyödynnettäväksi, kerätään hyödyntämiskelvottomana jätteenä.

Kiinteistöt, joita edellä mainitut lajittelu- ja keräysvelvoitteet eivät koske, voivat halutessaan sopia erilliskerättyjen hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä. Asiasta tulee sopia jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljettajan kanssa.

Myös elinkeinotoiminnan jätteentuottajan tai haltijan tulee lajitella hyötykäyttöön soveltuvat jätteet omiin jäteastioihinsa, jotta jätteistä mahdollisimman suuri osa päätyy hyödynnettäväksi.

Muut erikseen lajiteltavat ja kerättävät jätteet
16 §

Vaaralliset jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa käsiteltäväksi kaikilta kiinteistöiltä jätelaissa ja -asetuksessa sekä näissä jätehuoltomääräyksissä annettavien määräysten mukaisesti.
Asuinkiinteistöillä syntyvät risut, oksat ja puutarhajäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä, on toimitettava ensisijaisesti jäteasemille tai muuhun Kymenlaakson Jäte Oy:n tai kunnan järjestämään keräykseen tai vastaanottopaikkaan.

Tuottajavastuunalaiset jätteet, kuten sähkölaitteet, paristot ja akut sekä pakkaukset, on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämään välivarastoon.
Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Kymenlaakson Jäte Oy:n tai kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Mikäli rakennus- ja purkujätteille ei ole osoitettu vastaanottopaikkaa kohtuullisen lähellä rakennus- tai purkukohdetta, voidaan jätteet toimittaa myös jonkun muun toimijan ylläpitämään vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä.
Purkulupahakemuksen ja -ilmoituksen yhteydessä on kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle tehtävä vaadittu selvitys syntyvästä jätteestä ja tehtävä ilmoitus terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta rakennus- tai purkujätteestä (esim. asbesti) ja sen käsittelystä.
Asumisessa syntyvästä sako- ja umpikaivolietteestä määrätään näiden jätehuoltomääräysten 8 luvussa.

Jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä

Kompostointi
17 §

Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä ja puutarhajätettä. Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Kompostiin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä. Kompostori voi olla myös useamman lähekkäisen kiinteistön yhteinen.

Elintarvikeperäistä biojätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti, ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Elintarvikejätteen ympärivuotisessa kompostoinnissa käytetyn kompostorin tulee olla lämpöeristetty. Kesäaikaan käytössä olevilla kiinteistöillä kompostoinnissa saa käyttää myös lämpöeristämätöntä kompostoria.

Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja näiden määräysten 34 §:ssä tarkoitettua pienpuhdistamolietettä saa kompostoida sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Kuivakäymälää tai käymäläjätteen kompostoria tulee hoitaa siten, ettei siitä aiheudu haju- tai muutakaan haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kuivakäymälässä tai käymäläjätteen kompostorissa on käytettävä riittävästi seosainetta hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi.

Kuivakäymälä, sen jälkikompostointiin tarkoitettu kompostori tai kompostori jossa kompostoidaan lemmikkien ulosteita tai pienpuhdistamon lietteitä ei saa sijaita oikeusvaikutteisen yleiskaavan määrittelemällä tulva-alueella. Uusia kuivakäymälöitä ja kompostoreita ei saa sijoittaa 20 m lähemmäs vesistöä eikä ilman naapurin suostumusta 5 m lähemmäs tontin
rajaa. Kuivakäymälät, kompostit ja kompostorit tulee sijoittaa riittävän etäälle talousvesikaivosta. Kompostoimatonta käymäläjätettä ei saa haudata maahan eikä laittaa loppujätteen tai biojätteen jäteastioihin. Kiinteistönhaltijan on kompostoitava kuivakäymäläjätteensä.

Muiden kuin pienkiinteistöjen elintarvike- ja käymäläjätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus Kymen jätelautakunnalle, ja ilmoituksen yhteydessä on nimettävä vähintään kaksi kompostoinnin vastuuhenkilöä.

Puutarhajätettä ja vähäisiä määriä harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteitä, fosforinpoistokaivojen massoja, vähintään vuoden ajan vanhennettua suotonestettä sekä vähintään kuukauden ajan vanhennettua virtsaa voidaan kompostoida kompostorissa, puu- tai metallikehikossa tai aumassa.

Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille. Puutarhajäte, jota ei kompostoida tai muilla tavoin käsitellä omatoimisesti, on toimitettava kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n osoittamaan paikkaan.

Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen.

Jätevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen on kielletty. Rasvojen ja muiden biojätteiden laittaminen jätevesiviemäriin on kielletty.

Jätteen polttaminen
18 §

Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä.

Kiinteistön tulipesissä lämmityksen yhteydessä saa muun polttoaineen joukossa polttaa käsittelemätöntä puujätettä, kuivia risuja ja oksia sekä vähäisessä määrin kierrätykseen kelpaamatonta paperia ja kartonkia.

Asemakaava-alueen ulkopuolella saa avopolttona polttaa käsittelemätöntä puutavaraa, kuivia risuja ja oksia, sekä maa- ja metsätaloudessa syntyviä myrkyttömiä ja polttokelpoisia jätteitä, kuten kuivia olkia ja hakkuutähteitä.
Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle tai ympäristölle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa.

Jätteen hautaaminen
19 §

Jätteen hautaaminen maahan on kielletty.

Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittua koko maassa Ruokaviraston antaman ohjeistuksen mukaisesti. Ruokaviraston ohjeiden mukaan kuolleet lemmikkieläimet hävitetään ensisijaisesti hautaamalla tai tuhkaamalla. Kuolleet pienikokoiset lemmikkieläimet ja luonnonvaraiset pieneläimet, joihin ei epäillä liittyvän ihmisiin tai eläimiin tarttuvan taudin riskiä, saa hävittää myös kiinteistön loppujäteastiaan.

Kuolleiden tuotantoeläinten (mukaan lukien lemmikkikanat ja minisiat) hautaamisesta tai muusta hävittämisestä saa tarkemmat ohjeet siitä annetusta lainsäädännöstä tai kunnaneläinlääkäriltä.

Jäteastiat

Jäteastiatyypit kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa
20 §

Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jäteastioita näiden jätehuoltomääräysten mukaista jätteiden keräämistä varten.
Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. Jäteastiat on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen.
Jäteastioina tulee käyttää jätteenkeräys- ja kuljetusjärjestelmään soveltuvia voimassaolevien standardien mukaisia keräysastioita:
1) käsin siirrettäviä, kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja 120 – 700 litran jä- teastioita, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja pesuun; jätesäkkitelineitä ei saa käyttää
2) kannellisia kontteja, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen kiinteistöllä tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle
3) maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä
4) poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia jäteastioita
Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Kymenlaakson Jäte Oy ja kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusyrittäjä voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muidenkin jäteastioiden käytön, mikäli se ei vaikeuta keräystä, aiheuta haittaa ympäristölle eikä vaaranna työturvallisuutta.

Jäteastioiden merkitseminen
21 §

Mikäli jätepisteessä on enemmän kuin yksi jäteastia, jäteastiat tulee varustaa kanteen tai etuseinään kiinnitettävällä, riittävän suurella, jäteastiaan kerättävän jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä.

Jäteastia, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, tulee merkitä yksilöidysti esimerkiksi kiinteistön numeroa tai kirjainta vastaavalla merkinnällä.

Jäteastioiden täyttäminen
22 §

Jäteastiaan saa laittaa vain astiaan tarkoitettua jätettä.

Jätteet tulee roskaantumisen tai jäteastian likaantumisen välttämiseksi tarvittaessa pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan. Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan. Loppujäteastiaan ei saa laittaa irtojätettä, mikäli se haittaa jätteen kuormausta tai jatkokäsittelyä.

Biojäte tulee pakata biohajoavaan pussiin ennen laittamista kiinteistön biojäteastiaan. Lisäksi hygieniasyistä biojäteastiassa suositellaan käytettäväksi biohajoavaa suojasäkkiä. Mikäli biojäte on nestepitoista, astia tulee jättää vajaaksi kuormaamisen mahdollistamiseksi. Kymenlaakson Jäte Oy antaa tarkemmat, ajantasaiset ohjeet biojätteen pakkaamisesta.

Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen tai jätteen painon tai muiden ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin. Käsin siirrettävä jäteastia saa täytettynä painaa enintään 60 kg.

Silloin kun jäte ei satunnaisesti mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna jäteastiaan, tulee tämä lisäjäte tarvittaessa pakata, merkitä poisvietäväksi ja sijoittaa kiinteistön jäteastian välittömään läheisyyteen. Lisäjätteen säkki saa painaa enintään 15 kg. Myös lisäjätteen on sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta säännölliseen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.

Kiinteistön jätteenkeräyspaikan tai jäteastian välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa mi- tään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä.

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluviin jäteastioihin ei saa laittaa
1) palo- tai räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä
2) vaarallisia jätteitä tai lääkkeitä
3) erityis- tai riskijätteitä
4) käymäläjätteitä
5) nestemäisiä jätteitä, lukuun ottamatta biojätettä
6) hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia
7) rakennus- ja purkujätteitä
8) esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia saattavat vahingoittaa jätteen tuojaa, jätteenkuljettajaa, jäteastiaa, jäteautoa tai jätteen jatkokäsittelijää tai jotka saattavat vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta ja purkausta

Edellä kohdissa 1-8 tarkoitettujen jätteiden keräyksessä, kuljetuksessa ja käsittelyssä on noudatettava erikseen annettuja säännöksiä sekä viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita.

Kylmää tuhkaa ja nokea voi laittaa loppujätteen jäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna. Tuhkan on oltava kauttaaltaan kytemätöntä ja jäähtynyttä.

Jäteastioiden tyhjennysvälit
23 §

Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa niin, ettei jäteastiasta aiheudu roskaantumista eikä haju- tai muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Yhdyskuntajätteen jäteastiat on tyhjennettävä seuraavasti:
Loppujäteastia on tyhjennettävä vähintään 2 viikon välein. Tarvittaessa jäteastia on tyhjennettävä useamminkin.

Biojätteen erilliskeräyksessä biojäteastiat on tyhjennettävä seuraavasti:
– kiinteistöllä jossa asuntoja on 1-5, tulee biojäteastia tyhjentää vähintään kahden viikon välein
– kiinteistöllä, jolla on vähintään 6 asuntoa, biojäteastia tulee tyhjentää kesäkaudella (viikot 18-40) vähintään viikon välein ja talvikaudella (viikot 41-17) vähintään kahden viikon välein

Käytettäessä jäteastiana syväkeräysastiaa tai jäähdytettyä konttia, on loppujäteastia tyhjennettävä vähintään neljän viikon välein. Vastaava biojätteen syväkeräysastia tai jäähdytetty kontti täytyy tyhjentää vähintään kahden viikon välein kesäkaudella (viikot 18–40) ja neljän viikon välein talvikaudella (viikot 41–17).

Hyötyjätteiden jäteastiat on tyhjennettävä säännöllisesti ja tarpeen mukaisesti, kuitenkin vähintään 4 kertaa vuodessa. Erilliskerättyjen hyötyjätteiden jäteastioiden täyttymisen seurauksena ei saa aiheutua hyötyjätteiden sijoittamista loppujätteen joukkoon.

Loppujäteastian tyhjennysvälin pidentäminen:

1) Kiinteistöllä, jossa on enintään kaksi asukasta, voidaan talvikaudella (viikot 41– 17) loppujäteastian tyhjennysväliä pidentää neljään viikkoon. Kirjallinen ilmoitus asiasta tulee tehdä kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Kymenlaakson Jäte Oy:lle ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Kymen jätelautakunnalle.

2) Jos biojätteet kompostoidaan kiinteistöllä tai kiinteistö kuuluu biojätteen erilliskeräyksen piiriin, voidaan loppujäteastian tyhjennysväliä pidentää
– neljään (4) viikkoon tekemällä kirjallinen ilmoitus kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Kymenlaakson Jäte Oy:lle ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Kymen jätelautakunnalle
– neljää (4) viikkoa pidemmäksi, enintään 12 viikkoon, hakemalla poikkeusta näistä jätehuoltomääräyksistä Kymen jätelautakunnalta
– vain kesäaikaan käytössä olevalla vapaa-ajankiinteistöllä tulee loppujäteastia tyhjentää vähintään 2 kertaa kesäkaudella (viikot 18–40).

Mikäli tyhjennysvälistä aiheutuu ympäristö- tai terveyshaittoja, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen velvoittaa kiinteistön siirtymään tiheämpään tyhjennysväliin.

Jäteastioiden pesu ja kunnossapito
24 §

Jäteastian puhdistaminen ja kunnossapito ovat jäteastian haltijan vastuulla. Loppujätteen keräysastiat on pestävä vähintään kerran vuodessa ja biojäteastiat vähintään kaksi kertaa vuodessa ja muut jäteastiat tarvittaessa, likaavaa jätettä keräävät vähintään kerran vuodessa.

Jätteen keräyspaikat

Jäteastioiden sijoittaminen kiinteistöllä
25 §

Kiinteistön suunnittelussa on suunnittelija velvollinen selvittämään ja ottamaan huomioon jätehuollon ja jätteenkuljetuksen mitoitus- ja kantavuusvaatimukset.

Kiinteistölle vievän ajoväylän tulee kantaa jäteauton paino ja olla riittävän väljä. Mikäli kiinteistöllä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, on keräyspaikka järjestettävä muuhun soveltuvaan paikkaan kiinteistön välittömään läheisyyteen. Keräyspaikan sijoittamiseen vaaditaan maanomistajan suostumus.

Keräyspaikka

Jäteastiat on sijoitettava tasaiselle, vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja astioiden siirtoon sopivalle kantavalle alustalle. Jäteastian haltijan on huolehdittava siitä, etteivät jäteastiat pääse siirtymään paikoiltaan ja että astioiden kannet pysyvät kaikissa sääolosuhteissa suljettuina. Jäteastiat tulee sijoittaa riittävän kauas kiinteistöjen ilmanottoaukoista ja asuinhuoneiden ikkunoista.
Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava tyhjennystä varten siten, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvallisesti mahdollisimman lähelle, enintään 10 metrin etäisyydelle astioista.
Jätesäiliöt, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään säiliöt.
Mikäli kiinteistön haltija ei pysty järjestämään jäteautolle soveltuvaa keräyspaikkaa kiinteistöllä, kiinteistö voidaan liittää kunnan järjestämän lukollisen yhteiskeräyspisteen käyttäjäksi sellaisella alueella missä kunta tai jäteyhtiö on järjestänyt palvelun.
Lukkopaikkaan liitettävät kiinteistöt ovat:
• Saaressa sijaitsevat kiinteistöt, jos kiinteistönhaltija ei pysty järjestämään perustellusta syystä astiaa venerantaan tai ajokelpoisen tien risteykseen
• Mantereella sijaitsevat kiinteistöt, joille johtavat tiet eivät ole jäteautolle ajokelpoisia (riittävän kantava ja leveä) eikä kiinteistön läheisyydessä ole paikkaa mihin astia voidaan sijoittaa
• Jos kiinteistölle johtavalla tiellä ei ole kääntöpaikkaa ja peruutusmatkaksi muodostuu yli 50 metriä, eikä tien risteyksessä ole paikkaa mihin astia voidaan sijoittaa
Jäteastiat voidaan sijoittaa myös aitaukseen, katokseen tai erilliseen jätehuoneeseen, joihin tulee olla käynti suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Aitaus, katos tai jätehuone tulee mitoittaa siten, että jätteenkuljettaja voi ottaa eri jätelajien jäteastiat tyhjennettäväksi siirtämättä muita jäteastioita. Jätekatoksessa tulee olla riittävä valaistus. Kiinteistössä sijaitsevassa jätehuoneessa tulee olla asianmukainen ilmanvaihto, valaistus ja viemäröinti.
Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Jäteastioiden siirtoväylät

Alueiden ja väylien, joilla jäteastioita siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Alueiden ja väylien valaistuksen tulee olla riittävä. Jos jäteastioiden siirtoväylän kaltevuus ylittää 1:5 tai siirtoväylällä on kynnyksiä, portaita tai muita esteitä ja tämä aiheuttaa keräysastian tyhjentäjälle työturvallisuusriskin, tulee kiinteistön haltijan huolehtia siitä, että siirtotyössä on käytettävissä siirtoa helpottavat rakenteet tai laitteet. Jos jäteastiat ovat lastauslaiturilla tai muulla korokkeella, on tyhjentämistä varten oltava luiska tai nostolaite.

Kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastioille johtavan kulkuväylän ja jätteen keräyspaikan kunnosta ja puhtaanapidosta. Lumen auraus ja liukkauden torjunta on hoidettava siten, että jäteastiat voidaan turvallisesti siirtää tyhjennettäviksi.

Jätteen keräyspaikan tai jäteastian lukitseminen
26 §

Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvan kiinteistön lukitun jäteastian, jätetilan, puomin, portin tai vastaavan lukko tulee sarjoittaa Kymenlaakson Jäte Oy:n antamien ohjeiden mukaisesti.

Mikäli kiinteistöllä käytetään muuta kuin Kymenlaakson Jäte Oy:n ohjeiden mukaisesti sarjoitettua lukkoa, tulee kiinteistön haltijan luovuttaa riittävä määrä avaimia Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Muun avaimen käytöstä peritään taksan mukainen lisäveloitus.

Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus-, sarjoitus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta.

Mikäli kiinteistö kuuluu kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen, on kiinteistön haltija velvollinen sopimaan lukituksesta jätteenkuljetusyrityksen kanssa.

Alueelliset jätteenkeräyspaikat
27 §

Alueellisia keräyspisteitä koskevat määräykset ovat voimassa sekä tuottajayhteisöjen että mahdollisten muiden toimijoiden järjestämillä jätteiden tai uudelleen käyttöön kerättävien tuotteiden alueellisilla vastaanottopisteillä. Alueellisia keräyspisteitä ovat mm. lukolliset yhteiskeräyspisteet, pakkausjätteiden tuottajayhteisöjen ylläpitämät pisteet (ns. ekopisteet), paperin tuottajayhteisöjen ylläpitämät käytöstä poistettujen paperituotteiden keräyspisteet sekä uudelleen käyttöön toimitettavia tuotteita varten ylläpidetyt alueelliset keräyspisteet.
Alueelliselle keräyspisteelle saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten jätepisteellä on jätteenkeräysväline.
Alueellisen vastaanottopisteen sijoittamisessa ja perustamisessa tulee noudattaa sijaintikunnan antamia ohjeita sekä sopia asiasta maanomistajan tai kiinteistön haltijan kanssa.
Alueellisesta vastaanottopisteestä vastaavan tahon on huolehdittava keräyspaikan ylläpidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, että vastaanottopisteestä ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Vastaanottopisteestä vastaavalla taholla on velvollisuus pitää vastaanottopiste ja sen ympäristö siistinä ja kunnossa sekä tyhjentää keräysvälineet riittävän usein, että jätteet mahtuvat niihin. Alueellisella vastaanottopisteellä tulee olla siitä vastaavan tahon yhteystiedot.
Jätteen sijoittaminen keräysvälineen ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty.

Jätteenkuljetus

Jätteiden kuormaaminen
28 §

Jätteiden kuormaaminen asuinkiinteistöllä tai sen lähistöllä on sallittu maanantaista lauantaihin klo 6.00–22.00 sekä sunnuntaisin ja arkipyhäpäivinä klo 10.00–20.00. Pitkäperjantaina, itsenäisyyspäivänä 6.12. ja joulupäivänä 25.12. jätteitä ei saa kuormata.

Tilapäinen jätteiden kokoaminen suurempaan kuljetusvälineeseen on sallittu, jos kuljetusvälineen tai jäteastian sijoittamiseen saadaan maanomistajan lupa. Kootut jätteet on kuljetettava pois välittömästi keräyksen päätyttyä.

Jätteiden kuormaamisesta tai kokoamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai muuta ympäristö- tai terveyshaittaa.

Jätteiden kuljettaminen
29 §

Jätteet on kuljetettava sellaisessa säiliössä tai peitettävä siten, etteivät jätteet aiheuta tapaturmavaaraa eikä jätteitä pääse kuljetuksen aikana ympäristöön. Mikäli kuljetetaan pölyävää, kevyttä, pienikokoista tai nestepitoista jätettä, on varmistuttava jätesäiliön tiiviydestä.

Erilliskerätyt ja erilaatuiset jätelajit on pidettävä kuljetuksen aikana erillään.
Jätteen luovuttajan, kuljettajan ja vastaanottajan on oltava selvillä mahdollisesta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta jätelain ja -asetuksen mukaisesti.

Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
30 §

Jätteenkuljettajan on luovutettava kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä. Tiedot on toimitettava Kymen jätelautakunnalle vähintään kerran vuodessa tai lautakunnan edellyttämän aikataulutuksen mukaisesti. Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jäteasetuksessa.

Tiedot on toimitettava sähköisenä, tekstinkäsittely- tai taulukkolaskentaohjelmalla muokattavissa olevassa muodossa. Tietojen tulee olla luettavissa ja muokattavissa ilman lisäohjelmia tai koodityökaluja.

Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat
31 §

Jätteenkuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet Kymenlaakson Jäte Oy:n osoittamiin yleisiin vastaanottopaikkoihin.

Yleisiä jätteen vastaanottopaikkoja ovat Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskus ja muut Kymen jätelautakunnan ja Kymenlaakson Jäte Oy:n hyväksymät jätteiden vastaanottopaikat. Erilliskerätyt pakkausjätteet on kuljetettava tuottajien osoittamaan vastaanottopaikkaan.

Yleisistä vastaanotto- ja käsittelypaikoista on pidettävä listaa Kymenlaakson Jäte Oy:n verkkosivuilla.
Jätteiden toimittaminen yleisille jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden ja aukioloaikojen mukaisesti.

Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole sen vastaanottoehtojen mukaista tai paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi. Jäte voidaan palauttaa lähettäjälle tämän kustannuksella.

Vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin ei saa toimittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen seassa sellaisia jätelajeja, joille on järjestetty muu vastaanottopaikka.

Jätteiden vastaanottaminen voidaan keskeyttää poikkeuksellisesti, jos jätteiden vastaanottamisen jatkaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen
32 §

Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan kiinteistön ollessa käyttämättömänä pidemmän ajan esimerkiksi työkomennuksen, lomamatkan tai muun syyn vuoksi. Jäteastia on tyhjennettävä ennen jätteenkuljetuksen keskeyttämistä. Keskeyttämispyyntö on tehtävä kuljetuksen järjestäjälle vähintään viikkoa ennen ensimmäistä peruttavaa tyhjennystä.
Lyhytaikaisesta keskeyttämisestä sovitaan jätteenkuljetuksesta huolehtivan tahon kanssa. Kuljetuksista huolehtivan tahon on ilmoitettava keskeytyksistä Kymen jätelautakunnalle. Keskeyttäminen edellyttää, että kiinteistöä ei käytetä keskeyttämisen aikana.
Yli kuuden kuukauden keskeyttämiseen on haettava poikkeamista näistä jätehuoltomääräyksistä Kymen jätelautakunnalta. Asumisessa syntyvien lietteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen edellyttää aina Kymen jätelautakunnan lupaa.

Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet

Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi
33 §

Asumisessa syntyvillä lietteillä tarkoitetaan saostussäiliöiden ja -kaivojen, pienpuhdistamoiden tms. jätevesien käsittelyjärjestelmien lietteitä sekä umpisäiliöiden lietteitä.

Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä on liete poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Pelkästään harmaavesilietteitä sisältävien saostussäiliöiden ja vastaavien säiliöiden jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.
Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa.

Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot ja niiden hälyttimet on tarkastettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Hiekan- ja öljynerotuskaivot on tyhjennettävä tarvittaessa ja rasvanerotuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.

Fosforinpoistokaivot on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, ja tyhjennettävä tarvittaessa.

Jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet ja erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin merkitylle toimijalle. Tyhjennyksistä on oltava siirtoasiakirjat. Edellä mainitut lietteet on toimitettava Kymenlaakson Jäte Oy:n tai kunnan osoittamaan käsittely- tai hyötykäyttöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

Lietteiden omatoiminen käsittely
34 §

Lietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta seuraavia tähän pykälään sisällytettyjä tilanteita. Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelytavasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Kymen jätelautakunnalle.

Omassa asumisessaan syntyvän lietteen saa levittää käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omalle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle, joka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Käymälävesiliete on aina ennen levitystä käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla voimassaolevien säädösten mukaisella tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava lannoitevalmistelakia ja -asetusta sekä nitraattiasetusta ja maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista.

Saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään tai muualle maastoon.

Kiinteistöllä voi kompostoida 17 §:n mukaisesti jätevesijärjestelmässä (pienpuhdistamo, saostuskaivo) syntyvää ylijäämälietettä, mikäli se on kiinteässä muodossa ja määrä on vä- häinen, sekä fosforinpoistokaivojen ja harmaavesisuodattimien massoja.
Lietteen määrän katsotaan olevan vähäinen, jos sitä syntyy vähemmän kuin 40 litraa tyhjennyskertaa kohden ja vähemmän kuin 160 litraa vuodessa.

Kiinteistöt, joilla on käytössään vain kantovesi, voivat kompostoida jätevesijärjestelmässään muodostuvat lietteet kiinteistöllään.
Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida 17 §:n mukaisesti kiinteistöllä tai toimittaa Kymenlaakson Jäte Oy:n tai kunnan osoittamaan paikkaan.

Roskaantumisen ehkäiseminen

Yleisötilaisuuksien jätehuolto
35 §

Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa tilaisuuden jätehuollosta. Järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Alueella tulee olla riittävästi jäteastioita. Alueen puhdistus ja jäteastioiden tyhjennys on suoritettava välittömästi tilaisuuden päätyttyä, lisäksi aina jäteastioiden täyttyessä ja tarpeen mukaan. Monipäiväisissä tilaisuuksissa on alue puhdistettava päivittäin. Yleisötilaisuudessa on järjestettävä hyötyjätteiden erilliskeräys, mikäli niitä syntyy tilaisuuden aikana vähintään 15 §:ssä mainittuja määriä.

Yleisötilaisuuksissa tulee soveltuvin osin noudattaa Valviran ohjetta 14/2011 Suurten yleisötilaisuuksien hygieeniset järjestelyt ja jätehuolto.

Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla
36 §

Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty. Jos jäteastia on täysi, tulee asiasta ilmoittaa jäteastian ylläpidosta vastaavalle toimijalle. Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä.

Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet

Vaarallisten jätteiden jätehuolto
37 §

Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen. Kiinteistöillä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa.

Vaarallista jätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava Kymenlaakson Jäte Oy:n tai kunnan niille järjestämään tai osoittamaan vastaanottopaikkaan tai keräykseen. Määrältään suurten vaarallisen jätteen erien toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa.

Tuottajavastuun alaiset vaaralliset jätteet (sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut) on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Lääkejätteet on toimitettava kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n niille osoittamaan sopimusapteekkiin.

Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä sekä elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottamiseen.

Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksen 8 ja 9 §:ssä. Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli se on mahdollista ja turvallista. Kyllästettyä puuta ei tarvitse pakata, mutta se on pidettävä erillään muusta puujätteestä ja toimitettava hyväksyttyihin vastaanottopaikkoihin.

Tavallisimpia vaarallisia jätteitä ovat

  •  raskasmetalliparistot
  •  erilaiset akut (myös laitteet, joissa akku on kiinteästi liitettynä)
  •  loisteputket ja elohopealamput
  • sähkölaitteet
  •  maalit, lakat, liimat ja liuottimet
  •  eräät puhdistusaineet
  •  kyllästetty puu
  •  torjunta-aineet
  •  jäteöljyt ja öljyiset jätteet
  •  lääkejätteet
  •  asbesti

Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä
38 §

Muilla kuin omakoti- ja paritalokiinteistöillä järjestettävän vaarallisen jätteen keräämisen tulee tapahtua erillisessä lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, joista sitä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa.

Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä niille tarkoitetuissa, ehjissä ja tiiviisti suljetuissa astioissa. Nestemäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevalle, katetulle ja reunakorokkeelliselle alustalle.

Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty. Pelastuslaitokselle on tehtävä ilmoitus kiinteistössä sijaitsevasta vaarallisen jätteen varastosta, ellei sitä ole sisällytetty kiinteistön pelastussuunnitelmaan.

Asbesti 
39 §

Asbestijätettä ei saa olla jätekuormassa sekoitettuna muihin jätteisiin.

Asbestijäte on pakattava kuljetuksen kestäviin ja tiiviisiin pakkauksiin. Asbestipakkaukseen on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä ”Asbestijätettä”. Pakkauksia on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä varovasti ja huolellisesti.

Asbestijätteen saa toimittaa vain Kymenlaakson Jäte Oy:n Keltakankaan jätekeskukseen tai muuhun luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Asbestia tuotaessa on kuormasta ilmoi-tettava jätekeskuksen henkilökunnalle. Jätekeskuksessa asbestijäte on purettava sille osoitettuun paikkaan.

Erityisjätteet
40 §

Erityisjäte on pidettävä erillään. Erityisjäte on pakattava lujiin ja tiiviisti suljettuihin astioihin. Astioihin on merkittävä jätteen laatu sekä jätteestä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet.

Pilaantuneet maat tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaisten hyväksymään käsittely- tai vastaanottopaikkaan.

Erityisjätteiden sekä pilaantuneiden maiden toimittamisesta käsiteltäväksi on sovittava etukäteen jätteen vastaanottajan kanssa ennen jätteen kuljetuksen aloittamista.

Terveydenhuollon vaaralliset ja erityisjätteet
41 §

Terveydenhuollon vaarallisia ja erityisjätteitä ei saa laittaa kiinteistön jäteastioihin.

Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava ja pakkaukset on merkittävä voimassa olevien säädösten mukaisesti.

Biologista tai tartuntavaarallista jätettä ei saa haudata, vaan se on toimitettava polttoon tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. Pistävä ja viiltävä jäte tulee toimittaa pakattuna asianmukaiseen käsittelyyn.

Muut määräykset

Kiinteistön haltijan tiedottamisvelvoite
42 §

Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaita ja kiinteistöllä työskenteleviä näiden jätehuoltomääräysten mukaisista lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä.

Tiedotuksen sisältö ei saa olla ristiriidassa näiden jätehuoltomääräysten tai Kymenlaakson Jäte Oy:n antamien ohjeiden kanssa.

Tiedottamisvelvoitetta jätehuollon järjestelyistä sovelletaan elinkeinotoimintaan siltä osin, kuin näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan elinkeinotoiminnan jätehuoltoon.

Kiinteistön haltijan on ilmoitettava Kymen jätelautakunnalle ja Kymenlaakson Jäte Oy:lle yhteystietojen muutokset.

Jätehuoltomääräysten valvonta
43 §

Näiden määräysten noudattamista valvovat eli valvontaviranomaisena toimivat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä alueelliset ELY-keskukset.

Pakkokeinot ja seuraamukset
44 §

Näiden määräysten rikkomisen tai laiminlyömisen seuraamuksista säädetään jätelaissa ja muussa lainsäädännössä.

Valvontaviranomainen voi antaa jätehuoltomääräysten noudattamatta jättämisestä määräyksen tilanteen korjaamiseksi. Mikäli jätehuoltomääräysten vastainen toiminta jatkuu, valvontaviranomainen voi käynnistää hallintopakkomenettelyn.

Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä
45 §

Kymen jätelautakunta voi päätöksellään yksittäistapauksissa perustelluista erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta.

Kymen jätelautakunta voi päätöksellään rajata alueita jätteenkuljetuksen tai erilliskeräysvelvoitteiden ulkopuolelle jätelain 35 § mukaisesti. Jätelautakunta ei voi tehdä poikkeamispäätöstä jätelain mukaisesta velvollisuudesta liittyä järjestettyyn jätehuoltoon.

Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa vaarantaa asianmukaista jätehuollon järjestämistä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai aiheuttaa roskaantumista.

Voimaantulo
46 §

Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.1.2020 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ja niillä kumotaan 1.5.2015 voimaantulleet Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset.

Siirtymäsäännökset
47 §

Muovipakkausten kerääminen 14 §:n mukaisilla kiinteistöillä tulee aloittaa viimeistään 1.7.2020.
14 § mukaisten jätelajien erilliskeräysvelvollisuus tiukentuu kymmenestä huoneistosta 1.7.2021 alkaen vähintään viiden (5) huoneiston kiinteistöihin.

Vapaa-ajan asuntojen jätehuollon järjestäminen

Kiinteistön jätehuolto on järjestettävä sillä alueella, missä jäte syntyy. Nyrkkisäännön mukaan jäteastian pitää sijaita niin lähellä, että jätteet ovat kuljetettavissa sinne kävellen.

Lähekkäiset kiinteistöt voivat perustaa yksityisiä yhteisastioita eli kimppoja. Ehtoihin vaikuttaa kiinteistöjen sijainti ja keskinäinen sopimus. Yhteisastian voi muodostaa esimerkiksi, jos lähinaapurit tai kiinteistöt sijaitsevat ajotietä enintään kilometrin kilometrin päässä yhteisestä keräysvälineestä.

Katso päätös vapaa-ajan asuntojen jätehuollon järjestämisestäpäätös vapaa-ajan asuntojen jätehuollon järjestämisestä (Kymen jätelautakunta §37 22.9.2016).

Jätehuoltomääräyksistä poikkeamiset

Huomaathan, että jätelain mukaan kiinteistöä ei voi vapauttaa jätehuollosta, jos perusteluna on vähäinen jätemäärä, kiinteistön vähäinen käyttö, kiinteistön käyttäjän ikä tai terveydentila tai jätteiden omatoiminen käsittely ja kuljettaminen.

Periaatteet jätemaksujen kohtuullistamisessa

Lain tarkoittamia erityisiä syitä perusmaksun perimättä jättämiselle olisivat:

Asuinrakennuksen haltija on laitoshoidossa. Hakemuksessa tulee osoittaa, että asunto ei ole laitoshoidon aikana kenenkään muun loma- tai vakituisena asuntona.

Kiinteistön asuinrakennus tai vapaa-ajan asunto on asumiskelvoton tai puretaan eikä asunnon haltijalla ole tarvetta jätehuoltopalveluihin. Asumiskelvottomuudesta on esitettävä jätehuoltoviranomaiselle todisteellinen selvitys. Selvitys voi olla esim. kunnan rakennusvalvonnan tai ympäristöviranomaisen lausunnoilla tai valokuvilla.

Useampi saman omistajan asuin- tai vapaa-ajanrakennus muodostavat yhden kokonaisuuden tai pihapiirin, joka on yhden talouden käytössä. Perusmaksu peritään vain yhden asunnon osalta.

Periaatteet jäteastian tyhjennysvälipäätöksille

Tyhjennysväliä on jätehuoltoviranomaisen päätöksellä mahdollista pidentää kahteentoista (12) viikkoon saakka.

Pidennetyn tyhjennysvälin myöntämisen edellytyksenä olisi, että:

Syntyvä jätemäärä on vähäinen ja biojätteet kompostoidaan määräysten mukaisesti haittaeläimiltä suojatussa elintarvikejätteille tarkoitetussa kompostorissa ja jätteiden käsittelyn tulee olla jätehuoltomääräysten mukaista.

Tyhjennysväleiksi hyväksytään kahta viikkoa pidemmäksi ajaksi 4, 8 tai 12 viikkoa. Perusteena tälle aikavälille on jäteyhtiön autojen kierrtoaikataulu.

Periaatteet tyhjennysten keskeyttämiselle

Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voitaisiin keskeyttää määräajaksi, jos vakituiseen asumiseen tarkoitettu asuinkiinteistö on todistettavasti pitkäaikaisesti kokonaan käyttämätön (esim. kiinteistön laaja peruskorjaus tai ulkomailla asuminen määräajan). Edellytyksenä keskeytykselle on luotettavana pidettävä selvitys kiinteistön käyttämättömyydestä.

Muu poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä

Muissa jätehuoltomääräyksistä poikkeamista koskevissa tilanteissa poikkeus voitaisiin myöntää vain, jos poikkeaminen on tarpeen jätehuollon tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi kiinteistöllä eikä poikkeaminen aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Yksittäisessä tapauksessa erityisestä syystä on mahdollista myöntää poikkeus muutoin kuin jäteastian tyhjennysvälejä koskien. Poikkeaminen voidaan myöntää jätehuoltomääräyksistä silloin, kun poikkeaminen koskee jätteiden omatoimista käsittelyä, jäteastioita, jätteenkeräyspaikkaa tai jätteiden keräysvelvoitetta.

Poikkeamispäätösten kesto

Poikkeamista koskevat viranhaltijapäätökset tehdään määräaikaisena. Määräajan pituus jätetään viranhaltijoiden päätettäväksi.

Nyt tehtävät periaatepäätökset ovat voimassa heti päätöksenteon jälkeen valitusajasta huolimatta.

Kuntien aiemmin tekemiin poikkeamispäätöksiin päätöksellä on vaikutusta vasta, kun ne tulevat uudelleen käsiteltäväksi määräajan umpeuduttua tai muista kiinteistöllä tapahtuvista muutoksista johtuen. Jätehuoltomääräysten uudistamisella ei ole vaikutusta edellä esitettyihin periaatteisiin.

Lue lisää jätehuoltomääräyksistä poikkeamisen periaatteista

Jätelaki ja asetukset

Jätelaki ja asetukset ovat saatavilla Ympäristöministeriön ylläpitämiltä Jätelainsäädäntö -sivuilta.

Katso voimassa olevat jätehuoltomääräykset!

Jätehuoltomääräykset 1.1.2020 alkaen

Hyvä lukija -osuus 1.1.2020 alkaen

 

31.12.2019 saakka voimassa olleet jätehuoltomääräykset

Hyvä lukija (pdf) voimassa 31.12.2019 saakka

Jätehuoltomääräykset (pdf) voimassa 31.12.2019 saakka