Jätehuoltomääräykset ovat jätelakiin perustuvia paikallisia säännöksiä jätehuollosta. Määräykset sitovat kaikkia kunnan asukkaita ja vapaa-ajanasukkaita. Kymen jätelautakunnan nykyiset jätehuoltomääräykset on sovittu 1.5.2015
Soveltamisala ja yleiset velvoitteet
1 §
Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan ensisijaisesti asumisessa syntyvään sekä muuhun kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaan jätteeseen.
Nämä jätehuoltomääräykset koskevat soveltuvin osin myös elinkeinotoiminnassa syntyvää kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä.
Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämiseen siltä osin kuin niistä on erikseen muualla säädetty tai määrätty.
Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan Kymen jätelautakunnan toimialueella.
Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä.
Kaikessa toiminnassa on kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti noudatettava etusijajärjestystä. Kaikkien jätteenhaltijoiden on huolehdittava jätteistään näiden määräysten mukaisesti, jollei siitä ole muuta määrätty.
Määritelmät
2 §
Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan
Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta.
Biojätteellä kotitalouksissa, hallinto- ja palvelutoimintojen ateriapalveluissa, ravintoloissa ja vähittäisliikkeissä sekä elintarviketuotannossa syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, joka kerätään ja käsitellään erikseen.
Erilliskeräyksellä jätteen keräystä siten, että lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet pidetään erillään kierrätyksen, muun hyödyntämisen tai muun erityisen käsittelyn helpottamiseksi.
Erityisjätteellä tarkoitetaan jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen tai kuljetuksen aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet.
Hyötyjätepisteellä/ekopisteellä kunnan, kunnallisen jätelaitoksen tai tuottajan järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, joissa kerättävänä on ainakin yksi kierrätettävä tai hyödynnettävä jätelaji. Hyötyjätepisteellä ei kerätä loppujätettä.
Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä. Hyötyjätteitä ovat esim. biojäte, paperi, toimistopaperi, kartonki, ruskea pahvi, lasi, metalli, muovi ja puujäte.
Jäteasemalla jätehuollon järjestäjän ylläpitämää, valvottua ja pääasiassa kierrätettäville jätteille tarkoitettua vastaanottopaikkaa. Kymen jätelautakunnan toimialueella on useita jäteasemia.
Jäteastioilla kannellisia säiliöitä, maahan upotettavia syväkeräyssäiliöitä tai muita keräysvälineitä, jotka soveltuvat kerättäville jätelajeille.
Jätekeskuksella jätteiden vastaanottopaikkaa, jossa on useita toimintoja ja jossa jätettä käsitellään kierrätystä ja hyödyntämistä varten. Kymen jätelautakunnan toimialueella on yksi kuntien ylläpitämä jätekeskus, joka sijaitsee Keltakankaalla Kouvolassa.
Jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä.
Jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön omistajaa tai vuokraoikeuden haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on.
Keräyskartongilla materiaalina hyödynnettäväksi kelpaavaa paperi-, kartonki- ja pahvipakkausjätettä, kuten paperipusseja ja -kasseja, kartonkisia kotelopakkauksia sekä aaltopahvia.
Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten osoitettua vastaanottopaikkaa, josta jäte otetaan kuljetettavaksi.
Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätteet noudetaan kiinteistöllä sijaitsevasta keräyspaikasta.
Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai vuokraoikeuden haltijaa.
Kompostoinnilla biojätteen ja/tai puutarhajätteen yhteen kokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla nopeutetaan sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa.
Kuljetusjärjestelmäpäätöksellä jätehuoltoviranomaisen tekemää päätöstä tiettyjen jätelajien ja alueiden kuulumisesta kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin.
Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella.
Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä kiinteistöjä, joilla syntyy kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia jätteitä.
Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kunta vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä järjestää jätteille noudon kiinteistöiltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvää yhdyskuntajätettä sekä sitä liikehuoneistoissa syntyvää yhdyskuntajätettä, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa.
Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jolla kunta huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä.
Kunnan jätehuoltoviranomaisella Kymen jätelautakuntaa. Lautakunta voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.
Kunnan toissijaisella jätehuollon järjestämisvelvollisuudella kunnan velvollisuutta muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi järjestää elinkeinotoiminnan tai muun kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumattoman jätteen jätehuolto.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella kunnan määräämää tai useamman kunnan yhteistä toimielintä, joka hoitaa ympäristönsuojelulain määräämät viranomaistehtävät. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää toimivaltaansa viranhaltijalle.
Lasilla kiinteistökohtaisessa keräyksessä ja hyötyjätepisteellä kerättäviä jäteastiaan soveltuvia lajitteluohjeissa sallittuja lasiesineitä.
Loppujätteellä yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle hyötyjätteiden ja vaarallisten jätteiden lajittelun jälkeen ja joka kokonsa, määränsä tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi soveltuu tavanomaiseen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.
Lukollisella yhteiskeräyspisteellä kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämää alueellista jätteen keräyspaikkaa, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt toimittavat loppujätteensä. Yhteiskeräyspisteessä voidaan kerätä muitakin jätelajeja.
Metallilla kiinteistökohtaisessa keräyksessä ja hyötyjätepisteellä kerättäviä jäteastiaan sopivia lajitteluohjeissa sallittuja metalliesineitä, jotka kelpaavat materiaalina hyödynnettäväksi, kuten tölkkejä, purkkeja ja muita metallikappaleita.
Rakennus- ja purkujätteellä rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa tai muussa vastaavassa rakentamisessa syntyvää jätettä.
Taajamalla tarkoitetaan näissä määräyksissä Tilastokeskuksen määritelmän mukaista rakennustihentymää, jossa on vähintään 200 asukasta ja jossa rakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä.
Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu, paristot ja akut, keräyspaperi sekä pakkaukset.
Vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus).
Asumisessa syntyviä tavallisimpia vaarallisia jätteitä ovat
Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.
Yhteisastialla eli kimpalla lähekkäisten kiinteistöjen yhteisessä käytössä ja säännöllisten tyhjennysten piirissä olevaa jäteastiaa, jonka käytöstä kimppaan kuuluvat sopivat keskenään.
Jätehuollon tavoitteet
3 §
Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Kaikkien toimijoiden on järjestettävä jätehuolto asianmukaisesti sekä kuljetettava ja käsiteltävä jätteet hallitusti. Näillä jätehuoltomääräyksillä edistetään etusijajärjestyksen toteutumista lisäämällä erilliskeräysvelvoitteita ja parantamalla valvonnan edellytyksiä.
Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos.
Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään
4 §
Kunnan jätehuollon järjestämisvastuun piiriin kuuluvan jätteen haltijan on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään.
Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu liittymällä ja luovuttamalla jäte kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kuljetetaan kiinteistön keräyspaikasta kunnan jätelaitoksen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Jätteen haltijan on laitettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten järjestämäänsä keräyspaikkaan. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajan järjestämiin vastaanottopaikkoihin.
Kymen jätelautakunta voi päättää, ettei kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta järjestetä joillakin tietyillä alueilla kuljetusolosuhteista johtuen. Näillä alueilla sijaitsevan kiinteistön on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään muulla tavoin ja toimitettava jätteensä kunnan osoittamaan paikkaan.
Kiinteistöllä lajitellut ja erikseen kerätyt kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat hyötyjätteet kuljetetaan kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä kuljetusjärjestelmäpäätöksen mukaisesti. Lajitellut ja erikseen kerätyt hyötyjätteet on toimitettava kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan 12 §:n mukaiseen vastaanottopaikkaan.
Lajitellut ja erikseen kerätyt tuottajavastuun alaiset pakkausjätteet voidaan kuljettaa kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä, jos tuottaja ei vastaa niiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta ja kunta tekee sen yhteistoiminnassa tuottajien kanssa.
Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen vastuun perusteella
5 §
Kiinteistö tai muu jätteen tuottaja voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Edellä mainittu kiinteistö tai jätteen tuottaja tekee Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa määräaikaisen sopimuksen liittymisestä sekä siitä, mitä palveluita sopimus koskee.
Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen
6 §
Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on joko kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämä. Kymen jätelautakunta päättää, kumpaa järjestelmää kunnassa käytetään.
Liittyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu siten, että kiinteistön haltija tekee kiinteistön jätehuoltoilmoituksen Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Liittyminen kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu siten, että kiinteistön haltija tekee sopimuksen jätteiden kuljettamisesta näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljettajan kanssa.
Jätteenkuljetukseen liitytään pääsääntöisesti kiinteistöittäisesti omalla jäteastialla. Toisena vaihtoehtona on kiinteistöjen yhteisastian eli kimpan muodostaminen. Viimeisenä vaihtoehtona on liittyminen kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämän yhteiskeräyspisteen käyttäjäksi.
Kiinteistökohtaisen jäteastian käyttö
7 §
Sovittuaan liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan sekä hankkii siihen tarvittavat jäteastiat.
Jos kiinteistön haltija ei valvontaviranomaisen määräyksestä huolimatta järjestä astiaa ja keräyspaikkaa, voi alueen toimivaltainen jätehuollon järjestäjä järjestää kiinteistölle kiinteistökohtaisen jäteastian ja sen tyhjennykset tai liittää kiinteistön lukollisen yhteiskeräyspisteen käyttäjäksi. Tällöin kiinteistön haltija vastaa järjestetyn jätehuollon kustannuksista.
Yhteisastian eli kimpan muodostaminen
8 §
Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian eli yhteisastian käytöstä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Kymen jätelautakunta voi hakemuksesta hyväksyä myös muita yhteisastioita.
Yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteyhtiölle ja kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Kymen jätelautakunnalle. Ilmoituksen tulee sisältää astian käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot, yhteisastian sijainti ja koko sekä tiedot yhteisastiaa käyttävistä kiinteistöistä.
Yhteisastian käyttäjille tulee varata loppujäteastiatilavuutta vähintään seuraavasti: vakituiselle kotitaloudelle 60 litraa ja vapaa-ajan asunnolle 30 litraa neljän viikon ajanjaksolla.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kieltää yhteisastian käytön, mikäli käytöstä aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle tai jätehuollolle.
Putkikeräysjärjestelmä
9 §
Alueilla, joissa on käytössä jätteiden putkikeräysjärjestelmä, kiinteistöt liittyvät kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymällä putkikeräysjärjestelmän käyttäjiksi. Kiinteistön jäteastiana toimii putkikeräyksen syöttöpaikka. Putkikeräysjärjestelmään soveltumattomat jätteet toimitetaan korttelikohtaiseen jätehuoneeseen tai muuhun putkikeräyksen järjestäjän osoittamaan vastaanottopaikkaan.
Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen
10 §
Jos kiinteistöllä syntyy sellaisia jätteitä, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, on jätteen haltijan huolehdittava mainitun jätteen kuljettamisesta 12 §:n mukaiseen kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan vastaanottopaikkaan. Käyttökelpoiset tavarat tulee toimittaa ensisijaisesti uudelleenkäyttöön.
Kiinteistön jätehuolto erityistapauksissa 11 §
Kiinteistö, joka ei kuljetusteknisestä tai muusta hyväksytystä syystä voi liittyä tavanomaisen yhdyskuntajätteen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, voidaan hakemuksesta hyväksyä yhteiskeräyspisteen käyttäjäksi sellaisilla alueilla, joissa kunta tai Kymenlaakson Jäte Oy tämän palvelun järjestää. Mikäli yhteiskeräyspisteitä ei ole, tulee kunnan osoittaa paikka, mihin jätteet pitää toimittaa.
Kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvat yleiset jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat 12 §
Vastaanottopaikkoja kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä käsiteltäville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat kuntien ja Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämät hyötyjätepisteet, jäteasemat, jätekeskus sekä muut kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvat vastaanottopaikat.
Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuina aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Tuottajavastuun alaiset jätteet toimitetaan tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin tai Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämiin välivarastoihin.
Vastaanotto- ja käsittelypaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanotto- tai käsittelypaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä.
Erikseen lajiteltavat ja kerättävät jätelajit
13 §
Kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava erikseen hyötyjätteet. Jätteen haltijan on huolehdittava jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta.
Jätteet tulee lajitella erikseen:
biojätteisiin
muihin hyötyjätteisiin
vaarallisiin jätteisiin
erityisjätteisiin
loppujätteisiin
Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla loppujätteen keräämiseen tarkoitettu jäteastia, johon muut kuin lajitellut ja erikseen kerätyt jätteet laitetaan.
Tämä velvoite ei koske kiinteistöjä, jotka 15 §:n mukaisesti lajittelevat kaatopaikkajätteen ja energiajätteen erikseen.
Hyötyjätteet tulee laittaa kyseiselle jätelajille tarkoitettuun kiinteistökohtaiseen jäteastiaan, jos kiinteistö kuuluu kyseisen jätelajin osalta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin. Kiinteistöjen on hankittava jäteastiat erilliskerättäville hyötyjätteille näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Kiinteistöllä erilliskerättyä hyötyjätettä ei saa luovuttaa tuottajan, kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n keräyksen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan, eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.
Alueilla, joissa on käytössä jätteiden putkikeräysjärjestelmä, kiinteistöillä syntyvä putkikeräysjärjestelmään soveltumaton hyötyjäte toimitetaan putkikeräyksen järjestäjän järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan tai tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Putkikeräyksen järjestäjän on tiedotettava alueella käytössä olevasta hyötyjätteiden vastaanottopaikasta alueen rakennusten sekä putkikeräyksen keräyspaikkojen ilmoitustauluilla.
Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet
14 §
Taajamassa tulee asumisessa syntyvät hyötyjätteet lajitella omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavin edellytyksin:
biojäte kolmen tai sitä useamman asunnon rivi- ja kerrostalokiinteistöillä, ellei biojätettä kompostoida kiinteistöllä
kartonki/pahvi, mikäli kiinteistöllä on vähintään kymmenen asuinhuoneistoa
metalli, mikäli kiinteistöllä on vähintään kymmenen asuinhuoneistoa
lasi, mikäli kiinteistöllä on vähintään kymmenen asuinhuoneistoa
paperi sen mukaan kuin jätelain tuottajavastuusäännökset edellyttävät
muovipakkaukset sen mukaan, mitä niistä myöhemmin määrätään
loppujäte
poikkeus:
Biojätteen, kartongin/pahvin, metallin, lasin ja muovin keräysvelvoitteet eivät koske Kymen jätelautakunnan 45 §:n mukaisesti erikseen velvoitteesta vapauttamia taajamia.
Haja-asutusalueilla sijaitsevat kiinteistöt ja muut kiinteistöt, joita edellä mainitut lajittelu- ja keräysvelvoitteet eivät koske, voivat halutessaan sopia erilliskerättyjen hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä. Asiasta tulee sopia jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljettajan kanssa.
Muilla kunnallisen jätehuoltojärjestelmän piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet
15 §
Muut kuin asumisessa syntyvät kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä käsiteltävät hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella omiin jäteastioihinsa seuraavin edellytyksin:
1) biojäte* sellaisilla kiinteistöillä, joilla biojätettä syntyy vähintään 50 kg/vko
2) paperi ja toimistopaperi sen mukaan, mitä tuottajavastuusäännökset edellyttävät
3) kartonki tai ruskea pahvi, mikäli sitä kertyy yli 20 kg/kk
4) lasi, mikäli sitä kertyy keskimäärin yli 50 kg/kk
5) metalli, mikäli sitä kertyy keskimäärin yli 50 kg/kk
6) muovipakkaukset sen mukaan, mitä niistä myöhemmin määrätään
7) loppujäte tai vaihtoehtoisesti kaatopaikkajäte + energiajäte**
*Kiinteistöillä, joilla on esimerkiksi ruokaravintola, valmistus- tai jakelukeittiö tai vastaava, tulee biojätteeseen lajitella kaikki ruokajätteet. Muilla biojätettä tuottavilla kiinteistöillä tulee biojätteen lajittelussa ottaa huomioon eläimistä saatavia sivutuotteita koskevat määräykset.
**Jätteenpolttolaitokseen kelpaava jäte voidaan kerätä energiajätelajina sellaisilla kiinteistöillä, joilla jäte on pääosin puhdasta energiajätettä, esimerkiksi likaisia papereita, kartonkeja ja muovia (ei PVC), puuta, styroksia, paperipyyhkeitä tai vaatteita. Jäljelle jäävä jäte, joka ei sovellu energiana tai materiaalina hyödynnettäväksi, kerätään kaatopaikkajätelajina.
Kiinteistöt, joita edellä mainitut lajittelu- ja keräysvelvoitteet eivät koske, voivat halutessaan sopia erilliskerättyjen hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä. Asiasta tulee sopia jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljettajan kanssa.
Myös elinkeinotoiminnan jätteentuottajan tai haltijan tulee lajitella hyötykäyttöön soveltuvat jätteet omiin jäteastioihinsa, jotta jätteistä mahdollisimman suuri osa päätyy hyödynnettäväksi.
Muut erikseen lajiteltavat ja kerättävät jätteet
16 §
Vaaralliset jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa käsiteltäväksi kaikilta kiinteistöiltä jätelaissa ja -asetuksessa sekä näissä jätehuoltomääräyksissä annettavien määräysten mukaisesti.
Tuottajavastuunalaiset jätteet, kuten sähkölaitteet, paristot ja akut sekä pakkaukset, on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämään välivarastoon.
Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Kymenlaakson Jäte Oy:n tai kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Mikäli rakennus- ja purkujätteille ei ole osoitettu vastaanottopaikkaa kohtuullisen lähellä rakennus- tai purkukohdetta, voidaan jätteet toimittaa myös jonkun muun toimijan ylläpitämään vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä.
Purkulupahakemuksen ja -ilmoituksen yhteydessä on kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle tehtävä vaadittu selvitys syntyvästä jätteestä ja tehtävä ilmoitus terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta rakennus- tai purkujätteestä (esim. asbesti) ja sen käsittelystä.
Kompostointi
17 §
Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä ja puutarhajätettä. Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Kompostiin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä. Kompostori voi olla myös useamman lähekkäisen huoneiston yhteinen.
Elintarvikeperäistä biojätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti, ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Talviaikaan käytettävän elintarvikejätteen kompostorin tulee olla lämpöeristetty.
Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja näiden määräysten 34 §:ssä tarkoitettua pienpuhdistamolietettä saa kompostoida sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti, ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi.
Elintarvike- tai käymäläjätteen kompostoria ei pääsääntöisesti saa sijoittaa viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa, eikä käymäläjätteen kompostoria saa sijoittaa välittömästi
talousvesikaivon yläpuolelle.
Muiden kuin pienkiinteistöjen elintarvike- ja käymäläjätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus Kymen jätelautakunnalle, ja ilmoituksen yhteydessä on nimettävä vähintään kaksi kompostoinnin vastuuhenkilöä.
Puutarhajätettä saa kompostoida kompostorissa, kehikossa tai avoaumassa. Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille. Puutarhajäte, jota ei kompostoida tai muilla tavoin käsitellä omatoimisesti, on toimitettava kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n osoittamaan paikkaan.
Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen.
Jätevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen on kielletty. Rasvojen kaataminen jätevesiviemäriin on kielletty.
Jätteen polttaminen
18 §
Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä.
Kiinteistön tulipesissä lämmityksen yhteydessä saa muun polttoaineen joukossa polttaa käsittelemätöntä puujätettä, kuivia risuja ja oksia sekä vähäisessä määrin kierrätykseen kelpaamatonta paperia ja kartonkia.
Asemakaava-alueen ulkopuolella saa avopolttona polttaa käsittelemätöntä puutavaraa, kuivia risuja ja oksia, sekä maa- ja metsätaloudessa syntyviä myrkyttömiä ja polttokelpoisia jätteitä, kuten kuivia olkia ja hakkuutähteitä.
Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle tai ympäristölle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa.
Jätteen hautaaminen
19 §
Jätteen hautaaminen maahan on kielletty.
Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittua koko maassa elintarviketurvallisuusviraston (Evira) antaman ohjeistuksen mukaisesti. Eviran ohjeiden mukaan kuolleet lemmikkieläimet hävitetään ensisijaisesti hautaamalla tai tuhkaamalla.
Kuolleiden tuotantoeläinten hautaamisesta saa tarkemmat ohjeet siitä annetusta lainsäädännöstä tai kunnaneläinlääkäriltä.
Jäteastiatyypit kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa
20 §
Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jäteastioita näiden jätehuoltomääräysten mukaista jätteiden keräämistä varten.
Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. Jäteastiat on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen.
Jäteastioina tulee käyttää jätteenkeräys- ja kuljetusjärjestelmään soveltuvia voimassaolevien standardien mukaisia keräysastioita:
käsin siirrettäviä, kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja pesuun; jätesäkkitelineitä ei saa käyttää
kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen kiinteistöllä tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle
maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä
poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia jäteastioita
Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Kymenlaakson Jäte Oy ja kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusyrittäjä voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muidenkin jäteastioiden käytön, mikäli se ei vaikeuta keräystä, aiheuta haittaa ympäristölle eikä vaaranna työturvallisuutta.
Jäteastioiden merkitseminen
21 §
Mikäli jätepisteessä on enemmän kuin yksi jäteastia, jäteastiat tulee varustaa kanteen tai etuseinään kiinnitettävällä, riittävän suurella, jäteastiaan kerättävän jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä.
Jäteastia, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, tulee varustaa ko. kiinteistön ja jäteastian haltijan yhteystiedoilla.
Jäteastioiden täyttäminen
22 §
Jäteastiaan saa laittaa vain astiaan tarkoitettua jätettä.
Jätteet tulee roskaantumisen tai jäteastian likaantumisen välttämiseksi tarvittaessa pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan. Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan. Loppujäteastiaan ei saa laittaa irtojätettä, mikäli se haittaa jätteen kuormausta tai jatkokäsittelyä.
Biojäteastiassa tulee käyttää suojasäkkiä tai biojäte tulee pakata biohajoavaan pussiin ennen laittamista kiinteistön biojäteastiaan. Mikäli biojäte on nestepitoista, astia tulee jättää vajaaksi kuormaamisen mahdollistamiseksi. Kymenlaakson Jäte Oy antaa tarkemmat, ajantasaiset ohjeet biojätteen pakkaamisesta.
Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen tai jätteen painon tai muiden ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin. Käsin siirrettävä jäteastia saa täytettynä painaa enintään 60 kg.
Silloin kun jäte ei satunnaisesti mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna jäteastiaan, tulee tämä lisäjäte tarvittaessa pakata, merkitä poisvietäväksi ja sijoittaa kiinteistön jäteastian välittömään läheisyyteen. Lisäjätteen säkki saa painaa enintään 15 kg. Myös lisäjätteen on sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta säännölliseen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.
Kiinteistön jätteenkeräyspaikan tai jäteastian välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa mitään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä.
Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluviin jäteastioihin ei saa laittaa
1) palo- tai räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä
2) vaarallisia jätteitä tai lääkkeitä
3) erityis- tai riskijätteitä
4) esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia saattavat vahingoittaa jätteen tuojaa, jätteenkuljettajaa, jäteastiaa, jäteautoa tai jätteen jatkokäsittelijää tai jotka saattavat vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta ja purkausta
5) käymäläjätteitä
6) nestemäisiä jätteitä, lukuun ottamatta biojätettä
7) hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia
8) rakennus- ja purkujätteitä
Edellä kohdissa 1-8 tarkoitettujen jätteiden keräyksessä, kuljetuksessa ja käsittelyssä on noudatettava erikseen annettuja säännöksiä sekä viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita.
Kylmää tuhkaa ja nokea voi laittaa loppujätteen jäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna. Tuhkan on oltava kauttaaltaan kytemätöntä ja jäähtynyttä.
Jäteastioiden tyhjennysvälit
23 §
Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa niin, ettei jäteastiasta aiheudu roskaantumista eikä haju- tai muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle.
Yhdyskuntajätteen jäteastiat on tyhjennettävä seuraavasti:
Loppujäteastia on tyhjennettävä vähintään 2 viikon välein. Tarvittaessa jäteastia on tyhjennettävä useamminkin.
Biojätteen erilliskeräyksessä biojäteastiat on tyhjennettävä seuraavasti:
kiinteistöllä jossa asuntoja on 1-5, tulee biojäteastia tyhjentää vähintään kahden viikon välein
kiinteistöllä, jolla on vähintään 6 asuntoa, biojäteastia tulee tyhjentää kesäkaudella (viikot 18-40) vähintään viikon välein ja talvikaudella (viikot 41-17) vähintään kahden viikon välein
Käytettäessä jäteastiana syväkeräysastiaa tai jäähdytettyä konttia, on loppujäteastia tyhjennettävä vähintään neljän viikon välein. Vastaava biojätteen syväkeräysastia tai jäähdytetty kontti täytyy tyhjentää vähintään kahden viikon välein kesäkaudella (viikot 18–40) ja neljän viikon välein talvikaudella (viikot 41–17).
Hyötyjätteiden jäteastiat on tyhjennettävä säännöllisesti ja tarpeen mukaisesti, kuitenkin vähintään 4 kertaa vuodessa. Erilliskerättyjen hyötyjätteiden jäteastioiden täyttymisen seurauksena ei saa aiheutua hyötyjätteiden sijoittamista loppujätteen joukkoon.
Loppujäteastian tyhjennysvälin pidentäminen:
Loppujäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää talvikaudella (viikot 41–17) neljään viikkoon kiinteistöllä, jossa on asukkaita enintään kaksi. Kirjallinen ilmoitus asiasta tulee tehdä kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Kymenlaakson Jäte Oy:lle ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Kymen jätelautakunnalle.
Loppujäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää, jos biojätteet kompostoidaan kiinteistöllä tai kiinteistö kuuluu biojätteen erilliskeräyksen piiriin
neljään (4) viikkoon tekemällä kirjallinen ilmoitus kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Kymenlaakson Jäte Oy:lle ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Kymen jätelautakunnalle
neljää (4) viikkoa pidemmäksi, enintään 12 viikkoon, hakemalla poikkeusta näistä jätehuoltomääräyksistä Kymen jätelautakunnalta
vain kesäaikaan käytössä olevalla vapaa-ajankiinteistöllä tulee loppujäteastia tyhjentää vähintään 2 kertaa kesäkaudella (viikot 18–40).
Mikäli tyhjennysvälistä aiheutuu ympäristö- tai terveyshaittoja, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen velvoittaa kiinteistön siirtymään tiheämpään tyhjennysväliin.
Jäteastioiden pesu ja kunnossapito
24 §
Jäteastian haltijan on huolehdittava jäteastian pesusta ja kunnossapidosta. Jäteastioiden tulee olla ehjiä, tiiviitä sekä kuormauskäsittelyn kestäviä. Ne tulee pestä tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Biojäteastian puhtaanapitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Biojäteastia tulee pestä tarvittaessa, vähintään 2 kertaa vuodessa.
Jäteastioiden sijoittaminen kiinteistöllä
25 §
Kiinteistön suunnittelussa on suunnittelija velvollinen selvittämään ja ottamaan huomioon jätehuollon ja jätteenkuljetuksen mitoitus- ja kantavuusvaatimukset.
Kiinteistölle vievän ajoväylän tulee kantaa jäteauton paino ja olla riittävän väljä. Mikäli kiinteistöllä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, on selvitettävä keräyspaikan perustamismahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen. Keräyspaikan sijoittamiseen vaaditaan maanomistajan suostumus.
Keräyspaikka
Jäteastiat on sijoitettava tasaiselle, vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja astioiden siirtoon sopivalle kantavalle alustalle. Jäteastian haltijan on huolehdittava siitä, etteivät jäteastiat pääse siirtymään paikoiltaan ja että astioiden kannet pysyvät kaikissa sääolosuhteissa suljettuina. Jäteastiat tulee sijoittaa riittävän kauas kiinteistöjen ilmanottoaukoista ja asuinhuoneiden ikkunoista.
Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava tyhjennystä varten siten, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvallisesti mahdollisimman lähelle, enintään 10 metrin etäisyydelle astioista.
Jätesäiliöt, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään säiliöt.
Jäteastiat voidaan sijoittaa myös aitaukseen, katokseen tai erilliseen jätehuoneeseen, joihin tulee olla käynti suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Aitaus, katos tai jätehuone tulee mitoittaa siten, että jätteenkuljettaja voi ottaa eri jätelajien jäteastiat tyhjennettäväksi siirtämättä muita jäteastioita. Jätekatoksessa tulee olla riittävä valaistus. Kiinteistössä sijaitsevassa jätehuoneessa tulee olla asianmukainen ilmanvaihto, valaistus ja viemäröinti.
Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.
Jäteastioiden siirtoväylät
Alueiden ja väylien, joilla jäteastioita siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Alueiden ja väylien valaistuksen tulee olla riittävä. Jos jäteastioiden siirtoväylän kaltevuus ylittää 1:5 tai siirtoväylällä on kynnyksiä, portaita tai muita esteitä ja tämä aiheuttaa keräysastian tyhjentäjälle työturvallisuusriskin, tulee kiinteistön haltijan huolehtia siitä, että siirtotyössä on käytettävissä siirtoa helpottavat rakenteet tai laitteet. Jos jäteastiat ovat lastauslaiturilla tai muulla korokkeella, on tyhjentämistä varten oltava luiska tai nostolaite.
Kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastioille johtavan kulkuväylän ja jätteen keräyspaikan kunnosta ja puhtaanapidosta. Lumen auraus ja liukkauden torjunta on hoidettava siten, että jäteastiat voidaan turvallisesti siirtää tyhjennettäviksi.
Jätteen keräyspaikan tai jäteastian lukitseminen
26 §
Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvan kiinteistön lukitun jäteastian, jätetilan, puomin, portin tai vastaavan lukko tulee sarjoittaa Kymenlaakson Jäte Oy:n antamien ohjeiden mukaisesti.
Mikäli kiinteistöllä käytetään muuta kuin Kymenlaakson Jäte Oy:n ohjeiden mukaisesti sarjoitettua lukkoa, tulee kiinteistön haltijan luovuttaa riittävä määrä avaimia Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Muun avaimen käytöstä peritään taksan mukainen lisäveloitus.
Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus-, sarjoitus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta.
Mikäli kiinteistö kuuluu kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen, on kiinteistön haltija velvollinen sopimaan lukituksesta jätteenkuljetusyrityksen kanssa.
Alueelliset jätteen keräyspaikat
27 §
Alueellisia jätteen keräyspaikkoja koskevat määräykset ovat voimassa Kymenlaakson Jäte Oy:n, kuntien, tuottajien ja muiden toimijoiden järjestämillä hyötyjätepisteillä, lukollisilla yhteiskeräyspisteillä ja vastaavilla alueellisilla keräyspaikoilla.
Alueelliselle jätteiden keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten keräyspaikalla on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle.
Alueellisen keräyspaikan perustamiseen vaaditaan maanomistajan suostumus ja tarvittaessa kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupa.
Keräyksestä vastaavan tahon on huolehdittava alueellisen keräyspaikan ylläpidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, että keräyspisteestä ei aiheudu terveyshaittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Keräyksestä vastaava taho vastaa roskaantuneen ympäristön siivoamisesta. Alueellisella jätteiden keräyspaikalla tulee olla siitä vastaavan tahon yhteystiedot.
Jätteiden kuormaaminen
28 §
Jätteiden kuormaaminen asuinkiinteistöllä tai sen lähistöllä on sallittu maanantaista lauantaihin klo 6.00–22.00 sekä pyhäpäivinä klo 10.00–18.00. Pitkäperjantaina, itsenäisyyspäivänä 6.12. ja joulupäivänä 25.12. jätteitä ei saa kuormata. Lapinjärvellä noudatetaan Lapinjärven ympäristönsuojelumääräyksiä.
Tilapäinen jätteiden kokoaminen suurempaan kuljetusvälineeseen on sallittu, jos kuljetusvälineen tai jäteastian sijoittamiseen saadaan maanomistajan lupa. Kootut jätteet on kuljetettava pois välittömästi keräyksen päätyttyä.
Jätteiden kuormaamisesta tai kokoamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai muuta ympäristö- tai terveyshaittaa.
Jätteiden kuljettaminen
29 §
Jätteet on kuljetettava sellaisessa säiliössä tai peitettävä siten, etteivät jätteet aiheuta tapaturmavaaraa eikä jätteitä pääse kuljetuksen aikana ympäristöön. Mikäli kuljetetaan pölyävää, kevyttä, pienikokoista tai nestepitoista jätettä, on varmistuttava jätesäiliön tiiviydestä.
Erilliskerätyt ja erilaatuiset jätelajit on pidettävä kuljetuksen aikana erillään.
Jätteen luovuttajan, kuljettajan ja vastaanottajan on oltava selvillä mahdollisesta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta. Siirtoasiakirjan tulee olla jäteasetuksen 24 § mukaisesti laadittu.
Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
30 §
Jätteenkuljettajan on luovutettava kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä. Tiedot on toimitettava Kymen jätelautakunnalle vähintään kerran vuodessa tai lautakunnan edellyttämän aikataulutuksen mukaisesti. Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jäteasetuksen 26 §:ssä.
Tiedot on toimitettava sähköisenä, tekstinkäsittely- tai taulukkolaskentaohjelmalla muokattavissa olevassa muodossa. Tietojen tulee olla luettavissa ja muokattavissa ilman lisäohjelmia tai koodityökaluja.
Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat
31 §
Jätteenkuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet
Kymenlaakson Jäte Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin.
Erilliskerättyjen pakkausjätteiden osalta jätteet on kuljetettava tuottajien osoittamaan vastaanottopaikkaan 1.5.2015 alkaen.
Yleisiä jätteen vastaanottopaikkoja ovat Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskus ja muut Kymen jätelautakunnan ja Kymenlaakson Jäte Oy:n hyväksymät jätteiden vastaanottopaikat. Yleisistä vastaanotto- ja käsittelypaikoista on pidettävä listaa Kymenlaakson Jäte Oy:n verkkosivuilla.
Jätteiden toimittaminen yleisille jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden ja aukioloaikojen mukaisesti.
Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole sen vastaanottoehtojen mukaista tai paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi. Jäte voidaan palauttaa lähettäjälle tämän kustannuksella.
Vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin ei saa toimittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen seassa sellaisia jätelajeja, joille on järjestetty muu vastaanottopaikka.
Jätteiden vastaanottaminen voidaan keskeyttää poikkeuksellisesti, jos jätteiden vastaanottamisen jatkaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle.
Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen
32 §
Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan kiinteistön ollessa käyttämättömänä pidemmän ajan esimerkiksi työkomennuksen, lomamatkan tai muun syyn vuoksi. Jäteastia on tyhjennettävä ennen jätteenkuljetuksen keskeyttämistä. Keskeyttämispyyntö on tehtävä kuljetuksen järjestäjälle vähintään viikkoa ennen ensimmäistä peruttavaa tyhjennystä.
Lyhytaikaisesta keskeyttämisestä sovitaan jätteenkuljetuksesta huolehtivan tahon kanssa. Kuljetuksista huolehtivan tahon on ilmoitettava keskeytyksistä Kymen jätelautakunnalle. Keskeyttäminen edellyttää, että kiinteistöä ei käytetä keskeyttämisen aikana.
Yli kuuden kuukauden keskeyttämiseen on haettava poikkeamista näistä jätehuoltomääräyksistä Kymen jätelautakunnalta. Asumisessa syntyvien lietteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen edellyttää aina Kymen jätelautakunnan lupaa.
Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi
33 §
Asumisessa syntyvillä lietteillä tarkoitetaan saostussäiliöiden ja -kaivojen, pienpuhdistamoiden tms. jätevesien käsittelyjärjestelmien lietteitä sekä umpisäiliöiden lietteitä.
Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä on liete poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa. Tyhjennyksistä on oltava siirtoasiakirjat.
Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot ja niiden hälyttimet on tarkastettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Hiekan- ja öljynerotuskaivot on tyhjennettävä tarvittaessa ja rasvanerotuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.
Fosforinpoistokaivot on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, ja tyhjennettävä tarvittaessa.
Jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet ja erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin merkitylle toimijalle. Edellä mainitut lietteet on toimitettava Kymenlaakson Jäte Oy:n tai kunnan osoittamaan käsittely- tai hyötykäyttöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan.
Lietteiden omatoiminen käsittely
34 §
Lietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta seuraavia tähän pykälään sisällytettyjä tilanteita. Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelytavasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Kymen jätelautakunnalle.
Mikäli pienpuhdistamossa syntyvä ylijäämäliete on kiinteässä muodossa ja määrä on vähäinen, voi sen kompostoida kiinteistöllä 17 §:n mukaisesti.
Lietteen määrän katsotaan olevan vähäinen, jos sitä syntyy vähemmän kuin 20 litraa tyhjennyskertaa kohden ja vähemmän kuin 50 litraa vuodessa.
Omassa asumisessaan syntyvän lietteen saa levittää käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omalle pellolle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle. Liete on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla voimassaolevien säädösten mukaisella tavalla.
Kiinteistöt, joilla on käytössään vain kantovesi, voivat kompostoida jätevesijärjestelmässään muodostuvat lietteet kiinteistöllään. Muut kiinteistöt voivat kompostoida nestemäisen lietteen vain jos määrä on vähäinen, eikä sen käsittely kiinteistöllä aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.
Mikäli kiinteistöllä on säädösten mukainen jätevesien puhdistusvelvollisuus, on nestemäisen lietteen kompostointi kiinteistöllä mahdollista vain, jos muodostuvan lietteen määrä on vähäinen eikä sen käsittely kiinteistöllä aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.
Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida 17 §:n mukaisesti kiinteistöllä tai toimittaa Kymenlaakson Jäte Oy:n tai kunnan osoittamaan paikkaan.
Fosforinpoistokaivojen massat voidaan kompostoida kiinteistöllä 17 §:n mukaisesti tai hyödyntää ravinteena pelloilla.
Saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään tai muualle maastoon.
Yleisötilaisuuksien jätehuolto
35 §
Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa tilaisuuden jätehuollosta. Järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Alueella tulee olla riittävästi jäteastioita. Alueen puhdistus ja jäteastioiden tyhjennys on suoritettava välittömästi tilaisuuden päätyttyä, lisäksi aina jäteastioiden täyttyessä ja tarpeen mukaan. Monipäiväisissä tilaisuuksissa on alue puhdistettava päivittäin.
Yleisötilaisuudessa on järjestettävä hyötyjätteiden erilliskeräys, mikäli niitä syntyy tilaisuuden aikana vähintään 15 §:ssä mainittuja määriä.
Yleisötilaisuuksissa tulee soveltuvin osin noudattaa Valviran ohjetta 14/2011 Suurten yleisötilaisuuksien hygieeniset järjestelyt ja jätehuolto.
Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla
36 §
Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty. Jos jäteastia on täysi, tulee asiasta ilmoittaa jäteastian ylläpidosta vastaavalle toimijalle. Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä.
Vaarallisten jätteiden jätehuolto
37 §
Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen. Kiinteistöillä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa.
Vaarallista jätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.
Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava Kymenlaakson Jäte Oy:n tai kunnan niille järjestämään tai osoittamaan vastaanottopaikkaan tai keräykseen. Määrältään suurten vaarallisen jätteen erien toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa.
Tuottajavastuun alaiset vaaralliset jätteet (sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut) on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Lääkejätteet on toimitettava kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n niille osoittamaan sopimusapteekkiin.
Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä sekä elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottamiseen.
Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksen 8 ja 9 §:ssä. Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli se on mahdollista ja turvallista.
Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä
38 §
Muilla kuin omakoti- ja paritalokiinteistöillä järjestettävän vaarallisen jätteen keräämisen tulee tapahtua erillisessä lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, joista sitä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa.
Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä niille tarkoitetuissa, ehjissä ja tiiviisti suljetuissa astioissa. Nestemäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevalle, katetulle ja reunakorokkeelliselle alustalle.
Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty. Pelastuslaitokselle on tehtävä ilmoitus kiinteistössä sijaitsevasta vaarallisen jätteen varastosta, ellei sitä ole sisällytetty kiinteistön pelastussuunnitelmaan.
Asbesti 39 §
Asbestijätettä ei saa olla jätekuormassa sekoitettuna muihin jätteisiin.
Asbestijäte on pakattava kuljetuksen kestäviin ja tiiviisiin pakkauksiin. Asbestipakkaukseen on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä ”Asbestijätettä”. Pakkauksia on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä varovasti ja huolellisesti.
Asbestijätteen saa toimittaa vain Kymenlaakson Jäte Oy:n Keltakankaan jätekeskukseen tai muuhun luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Asbestia tuotaessa on kuormasta ilmoitettava jätekeskuksen henkilökunnalle. Jätekeskuksessa asbestijäte on purettava sille osoitettuun paikkaan.
Erityisjätteet
40 §
Erityisjäte on pidettävä erillään. Erityisjäte on pakattava lujiin ja tiiviisti suljettuihin astioihin. Astioihin on merkittävä jätteen laatu sekä jätteestä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet.
Pilaantuneet maat tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaisten hyväksymään käsittely- tai vastaanottopaikkaan.
Erityisjätteiden sekä pilaantuneiden maiden toimittamisesta käsiteltäväksi on sovittava etukäteen jätteen vastaanottajan kanssa ennen jätteen kuljetuksen aloittamista.
Terveydenhuollon vaaralliset ja erityisjätteet
41 §
Terveydenhuollon vaarallisella ja erityisjätteellä tarkoitetaan muun muassa ihmisten tai eläinten terveydenhuollossa ja -hoidossa syntyvää viiltävää, pistävää ja haavauttavaa jätettä, kemikaaleja, biologista jätettä ja tartuntavaarallista jätettä.
Terveydenhuollon vaarallisia ja erityisjätteitä ei saa laittaa kiinteistön jäteastioihin.
Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava ja pakkaukset on merkittävä voimassa olevien säädösten mukaisesti.
Tunnistettavaa biologista jätettä ja tartuntavaarallista jätettä ei saa haudata, vaan se on toimitettava polttoon tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. Ei-tunnistettava biologinen jäte sekä pistävä ja viiltävä jäte voidaan toimittaa haudattavaksi asianmukaisen luvan omaavalle kaatopaikalle.
Kiinteistön haltijan tiedottamisvelvoite
42 §
Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaita ja kiinteistöllä työskenteleviä näiden jätehuoltomääräysten mukaisista lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä.
Tiedottamisvelvoitetta jätehuollon järjestelyistä sovelletaan elinkeinotoimintaan siltä osin, kuin näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan elinkeinotoiminnan jätehuoltoon.
Jätehuoltomääräysten valvonta
43 §
Näiden määräysten noudattamista valvovat eli valvontaviranomaisena toimivat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä alueelliset ELY-keskukset.
Pakkokeinot ja seuraamukset
44 §
Näiden määräysten rikkomisen tai laiminlyömisen seuraamuksista säädetään jätelaissa.
Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä
45 §
Kymen jätelautakunta voi päätöksellään yksittäistapauksissa perustelluista erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta.
Kymen jätelautakunta voi päätöksellään rajata alueita jätteenkuljetuksen tai erilliskeräysvelvoitteiden ulkopuolelle jätelain 35 § mukaisesti.
Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa vaarantaa asianmukaista jätehuollon järjestämistä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai aiheuttaa roskaantumista.
Voimaantulo
46 §
Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.5.2015 ja niillä kumotaan 1.1.2011 voimaantulleet, Kymenlaakson ja Lapinjärven jätehuoltomääräykset 1.1.2012 voimaantulleet Mäntyharjun jätehuoltomääräykset ja niiden muutospäätös.
Siirtymäsäännökset
47 §
Lasin kerääminen kiinteistöillä 14 §:n mukaisesti tulee voimaan 1.6.2016.
(OTSIKKO-h2)
Vapaa-ajan asuntojen jätehuollon järjestäminen
Kiinteistön jätehuolto on järjestettävä sillä alueella, missä jäte syntyy. Nyrkkisäännön mukaan jäteastian pitää sijaita niin lähellä, että jätteet ovat kuljetettavissa sinne kävellen.
Lähekkäiset kiinteistöt voivat perustaa yksityisiä yhteisastioita eli kimppoja. Ehtoihin vaikuttaa kiinteistöjen sijainti ja keskinäinen sopimus. Yhteisastian voi muodostaa esimerkiksi, jos lähinaapurit tai kiinteistöt sijaitsevat ajotietä enintään kilometrin kilometrin päässä yhteisestä keräysvälineestä.
Katso päätös vapaa-ajan asuntojen jätehuollon järjestämisestä (LINKKI PDF, Kymen jätelautakunta §37 22.9.2016).
